Tom Sjöblom. Irlannissa keltit viettivät esikristillisellä ajalla samainjuhlaa loka-marraskuun vaihteessa.
Kyseessä oli kesän loppua ja pimeän ajan alkua symboloiva juhla, yksi kelttien neljästä vuotuisjuhlasta.
Juhlamenoja sävytti yritys pitää tuonpuoleiset olennot loitolla. Kuolleiden sielujen uskottiin vaeltavan maan päällä samainin aikaan.
– Samain oli juhla, jossa rajat ihmisten maailman, kuolleiden maailman ja haltijamaailman välillä olivat auki. Sen takia ihmiset juhlivat, pitivät meteliä ja sytyttivät tulia, jotta eivät kuulisi, kun haltijat houkuttelevat heitä tuonpuoleisuuteen, kertoo uskontieteilijä Tom Sjöblom.
Haltijat olivat kelttiuskomuksissa arvonsa menettäneitä jumalia, jotka asuivat usein haltijakummuissa.
Oma haltijakumpunsa oli rautakautisessa Irlannissa jokaisella pienellä 150 kuningaskunnalla, toisinaan jopa jokaisella kylällä. Kummut ovat yleensä vähän erikoisen näköisiä luonnon muovaamia kumpuja.
– Kerrotaan, että jos kummulla viettää yön tiettynä aikana vuodesta, voi nähdä ihmeellisiä näkyjä tai voi tapahtua ihmeellisiä asioita, Sjöblom kuvailee.
– Vielä tänäkin päivänä kun Irlannissa matkustelee, kyllä ihmiset monella paikkakunnalla pystyvät kertomaan, missä paikallinen haltijakumpu sijaitsee.
(Kuva: Rannpháirtí anaithnid/Wikipedia)
Ilmoita asiavirheestä