Henri, se kirkkojen koskettelija tässä, mies esittäytyy puhelimessa.
Soittaja on keravalainen koti-isä ja insinööriopiskelija Henri Ahvonen, 23. Ahvosella on tänä kesänä kunnianhimoinen projekti. Hän aikoo koskettaa tuhatta kirkkoa tai muuta pyhättöä.
Tavoitteensa tueksi Ahvonen on perustanut Facebook-sivun, jolle hän julkaisee kuvia todisteeksi projektinsa etenemisestä.
– Tällä tekosyyllä pääsen pyörimään ympäri Suomea. Yleensä paikkakunnan hienoin rakennus on kirkko, Ahvonen toteaa.
Perustelut hankkeelle on tosin keksitty jälkikäteen. Alun perin idea syntyi vitsistä. Kun Ahvonen vieraili vaimonsa kanssa anopin luona Suomusjärvellä, hän ehdotti käyntiä Salon Uskelan kirkossa.
– Vaimo kysyi, onko sitä ihan pakko päästä koskettamaan. Siitä se idea lähti, huumorista, Ahvonen nauraa.
Ahvonen: ”Tavoitteen on hyvä olla korkealla, vaikkei se toteutuisikaan”
Tavoitteeksi Henri Ahvonen valitsi tuhat kirkkoa, koska sata olisi ollut hänen mielestään aivan liian vähän eikä viisisataa kuulostanut yhtä hyvältä kuin täysi tonni.
Heinäkuun alkuun mennessä Ahvonen oli ehtinyt koskettaa runsasta 80 pyhättöä, joten matkaa tavoitteeseen on vielä.
– Tavoitteen on hyvä olla korkealla, vaikkei se toteutuisikaan.
Jos Ahvonen olisi tarkka kirkon määritelmästä, tavoite olisi mahdoton. Kirkkohallituksen mukaan Suomessa on noin 800 luterilaista kirkkoa, kolmisenkymmentä ortodoksista kirkkoa ja muutama katolinen kirkko. Niiden lisäksi erilaisia kirkollisia rakennuksia, kuten siunauskappeleita, kellotapuleita ja tsasounoita, on kuitenkin runsaasti. Päälle tulevat vielä vapaiden suuntien tilat.
Vielä niidenkin lisäksi Ahvonen lukee kirkoksi myös muiden uskontokuntien pyhätöt, kuten islamilaiset rukoushuoneet ja Jehovan todistajien valtakunnansalit.
Perinteiset kirkot miellyttävät enemmän kuin modernit
Kirkkoarkkitehtuurin osalta Ahvonen on pikemmin perinteisen kuin modernin tyylin ystävä. Erityisesti hän pitää jykevistä ja koristeellisista kivikirkoista.
Suosikeikseen hän mainitsee Helsingin uusgoottilaisen Johanneksenkirkon vuodelta 1891, Carl Ludwig Engelin suunnitteleman uusklassisen Tuomiokirkon vuodelta 1852 sekä Lohjan keskiaikaisen harmaakivikirkon.
Kotikaupungin Keravan vuonna 1963 valmistunut laatikonmallinen betonikirkko ei saa Ahvoselta kehuja.
– Keravan kirkko on luultavasti Suomen rumin kirkko. Keravalaisena siitä pitää olla ylpeä. Tietysti lähiöissä on paljon kirkkoja, joita ei edes tunnista kirkoksi. Niistäkin on varmaan yritetty tehdä kirkon näköisiä, mutta siinä ei ole ihan onnistuttu, Ahvonen veistelee.
Kirkkoretkillä on mukana myös Ahvosen vauva
Kun Henri Ahvonen ei bongaa kirkkoja, hän hoitaa kotona hiljattain vuoden täyttänyttä lastaan. Ahvosen mukaan yksivuotias matkustaa mielellään mukana kirkkoretkillä.
Lastenvaunujen kanssa liikkuminen on vieläpä Helsingin seudulla ilmaista. Ahvonen kertookin kuvanneensa lähes kaikki kirkot pääradan varrella Tikkurilasta Riihimäelle.
Tähän asti pisimmän matkan kirkon perässä hän on tehnyt juuri Riihimäelle. R-junalla pääsisi rattaiden kanssa ilmaiseksi Tampereelle asti, mutta niin pitkää matkaa Ahvonen ei usko lapsen viihtyvän paikallisjunassa.
Monta kirkkoa Ahvonen on bongannut muiden retkien yhteydessä, esimerkiksi Sysmän kirkon mökkimatkalla Sysmään. Yksi takaiskukin on jo osunut matkalle.
– Toukokuussa kävin Orimattilan lähistöllä aikomuksenani kuvata tsasouna, mutta se olikin jonkun pihassa enkä kehdannut mennä koskettamaan sitä.
Kuva: Jukka Granström. Henri Ahvosen kanssa kirkkoja bongaa usein Säde Ahvonen, 1. Isä ja tytär kuvattiin Keravan kirkon edustalla.
Lue myös:
Tiekirkoista suosituin oli jälleen Turun tuomiokirkko
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.