”Kerta mörön­syöttinä riitti” – Menneissä piispan­vaaleissa ehdolla olleet kertovat, mitä ehdokkuudesta jäi käteen

Piispaksi ei pyritä, sanottiin ennen hurskastellen, ja sanotaan joskus vieläkin. Piispaksi kuitenkin pyydetään, ja jos pyyntöön vastaa myöntävästi, on hiipan alle myös haluttava, pyrittävä, sillä kampanjointi on pitkä ja intensiivinen prosessi. Miltä tuntuu olla mukana ehdokasjoukossa? Mitä ehdokkuus vaatii ja mitä se antaa? Jääkö kampanjoinnista kitkerä sivumaku vai myönteinen tunnelma? Lisäsikö ehdokkuus itsetuntemusta? Kotimaa kysyi…

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous: Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHilveliisa Ukkonen 60 vuotta – ”Nuorten innostus ja kokosydäminen hengellisyys puhuttelivat lähettivuosina Slovakiassa”
Seuraava artikkeliDiakonissalaitos aloittaa toimi­alojen johtoa ja konserni­palveluiden henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut

Ei näytettäviä viestejä