Keskiajalla reliikit eli pyhäinjäännökset olivat olennainen osa kristinuskoa ‒ niillä on merkitystä myös nykyisin ja niitä säilytetään kirkoissa sekä yksityiskokoelmissa

Pyhän Birgitan kalottina tunnettu, tekstiileistä valmistettu pyhäinjäännöslipas kuuluu Turun tuomiokirkon tunnetuimpiin reliikkeihin. Kuva: Elina Ovaska / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

‒ Suomessa reliikkeihin suhtaudutaan usein naureskellen, ja puhutaan esimerkiksi virheellisesti niihin kohdistuneesta palvonnasta. Toisaalta reliikit näyttäytyvät mysteerinä, jolloin ne ovat kiinnostavia ja kiehtovia, akatemiatutkija Marika Räsänen sanoo.

Kiitos, kun tuet luotettavaa journalismia!

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1 €, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90 €/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirja: Unkarin luisu kohti tuntematonta – läntinen liberaali demokratia on siellä uutta ja vierasta
Seuraava artikkeliNyt sattuvasti sanovat kansanedustaja Mika Lintilä sekä toimittajat Risto Pikkupeura ja Tuomas Enbuske

Ei näytettäviä viestejä