Keskiajalla reliikit eli pyhäinjäännökset olivat olennainen osa kristinuskoa ‒ niillä on merkitystä myös nykyisin ja niitä säilytetään kirkoissa sekä yksityiskokoelmissa

Pyhän Birgitan kalottina tunnettu, tekstiileistä valmistettu pyhäinjäännöslipas kuuluu Turun tuomiokirkon tunnetuimpiin reliikkeihin. Kuva: Elina Ovaska / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

‒ Suomessa reliikkeihin suhtaudutaan usein naureskellen, ja puhutaan esimerkiksi virheellisesti niihin kohdistuneesta palvonnasta. Toisaalta reliikit näyttäytyvät mysteerinä, jolloin ne ovat kiinnostavia ja kiehtovia, akatemiatutkija Marika Räsänen sanoo.

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!
Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirja: Unkarin luisu kohti tuntematonta – läntinen liberaali demokratia on siellä uutta ja vierasta
Seuraava artikkeliNyt sattuvasti sanovat kansanedustaja Mika Lintilä sekä toimittajat Risto Pikkupeura ja Tuomas Enbuske

Ei näytettäviä viestejä