Keskiajalla reliikit eli pyhäinjäännökset olivat olennainen osa kristinuskoa ‒ niillä on merkitystä myös nykyisin ja niitä säilytetään kirkoissa sekä yksityiskokoelmissa

Pyhän Birgitan kalottina tunnettu, tekstiileistä valmistettu pyhäinjäännöslipas kuuluu Turun tuomiokirkon tunnetuimpiin reliikkeihin. Kuva: Elina Ovaska / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

‒ Suomessa reliikkeihin suhtaudutaan usein naureskellen, ja puhutaan esimerkiksi virheellisesti niihin kohdistuneesta palvonnasta. Toisaalta reliikit näyttäytyvät mysteerinä, jolloin ne ovat kiinnostavia ja kiehtovia, akatemiatutkija Marika Räsänen sanoo.

Lue koko artikkeli

Tutustumistarjous: Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirja: Unkarin luisu kohti tuntematonta – läntinen liberaali demokratia on siellä uutta ja vierasta
Seuraava artikkeliNyt sattuvasti sanovat kansanedustaja Mika Lintilä sekä toimittajat Risto Pikkupeura ja Tuomas Enbuske

Ei näytettäviä viestejä