Kirkkohallituksen kansliapäällikön Jukka Keskitalon mielestä tasavallan presidentin Sauli Niinistön puheista on viime aikoina tullut tapauksia, jotka todella huomataan ja joista keskustellaan.
– Minusta presidentti Niinistö on ottanut vahva arvojohtajan paikan. Pidän tätä myönteisenä asiana. Hänen arvopohdintaansa yhdistyy vahva realismi ja kokemus, mikä näkyy viimeaikaisissa lausunnoissa.
Keskitalon mielestä presidentin puheita saa ja pitääkin arvioida myös kriittisesti.
– Silti pidän hyvänä hänen muistutustaan, että maassamme on päässyt vallalle huutelun ja toinen toistensa haukkumisen kulttuuri, josta olisi hyvä päästä eroon.
Tasavallan presidentin yhteisvastuukeräyksen avajaispuheessa eroteltiin pakolaiset ja siirtolaiset. Yleensä Suomessa puhutaan vain pakolaiskriisistä, ja ilmeisesti suunnilleen kaikki maahan tulevat hakevat turvapaikkaa.
Keskitalo ei lähde tulkitsemaan presidentin sananvalintoja, mutta hän arvelee presidentin tähdentäneen sitä, että isossa turvapaikanhakijoiden joukossa on erilaisia tapauksia.
– Olen itsekin sitä mieltä, että on niitä, joilla on sodan aiheuttaman hengenvaaran, vainon tai muun kansainvälisissä pakolaissopimuksissa mainitun syyn nojalla oikeus saada myönteinen turvapaikkapäätös. Ja joukossa on varmaan myös niitä, jotka ovat lähteneet etsimään parempaa elämää ja tulevaisuutta itselleen ja perheelleen. Tässä ei ole mitään väärää ja se on täysin ymmärrettävää, niin ovat tehneet aikoinaan monet suomalaisetkin, Keskitalo sanoo.
Hänestä on kuitenkin periaatteellisesti tärkeä nähdä, että nämä kaksi ryhmää poikkeavat toisistaan. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat eivät välttämättä ole oikeutettuja myönteiseen turvapaikkapäätökseen.
– Olennaista on, että jokainen tapaus tutkitaan yksitellen.
Kirkolla ja valtiolla on Suomessa korrektit ja säädellyt suhteet. Valtio on monessa mielessä uskontoneutraali, mutta tasavallan presidentti avaa silti vuosittain kirkon toteuttaman Yhteisvastuukeräyksen ja toimii sen suojelijana.
– On täysin luonnollista, että tasavallan presidentti avaa Yhteisvastuukeräyksen. Siinä kirkko ei kerää varoja itselleen, vaan on yleisemmän hyvän välikappaleena. Yhteisvastuukeräys lienee vanhin tämän tyyppisistä keräyksistä, ja siksikin on luontevaa, että presidentti noteeraa keräyksen.
Presidentti Niinistö on nyt kahdessa tuoreessa puheessaan arvioinut, että kesällä kiihtynyttä kansainvaellusta on pantava aisoihin – käytännössä tulijoiden määrää pitää hänen mielestään rajoittaa. Miten tätä pitäisi arvioida kirkon näkökulmasta?
Keskitalo arvioi presidentin kantavan huolta siitä, että suurimmassa tarpeessa olevia kyetään auttamaan ja kotouttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Kirkon näkökulmasta on merkillepantavaa, että presidentti on useissa puheissaan, mm. uudenvuodenpuheessa, tuonut selvästi esille, että hädässä olevia ihmisiä pitää auttaa. Tätä myös kirkon piiristä on korostettu.
Kuopion piispa Jari Jolkkonen on ollut sitä mieltä, että presidentin valtiopäivien avajaispuhetta puhetta on vääristelty pahantahtoisesti. Keskitalonkin mielestä kyseistä puhetta on ainakin tulkittu yksipuolisesti.
Sosiaalinen media on Keskitalon mielestä omalla tavallaan hankaloittanut tilannetta.
– Nykyisessä nopeassa mediailmapiirissä suorastaan kilpaillaan siitä, kuka ehtii kommentoimaan ensin ja lähettämään ensimmäisen twiitin. Tästä johtuen kaikki kommentit eivät välttämättä aina ole loppuun asti harkittuja. Näin on käynyt myös tässä tapauksessa, Keskitalo pohdiskelee.
Kuva: Jukka Keskitalo
Lue myös:
Presidentti Niinistö: Suomi ei ole saari
Jolkkonen: Presidentin puhetta tulkittu pahantahtoisesti
Ilmoita asiavirheestä