Kiinan kansantasavallassa (Manner-Kiinassa) on marraskuun lopussa väitellyt kaksi ensimmäistä teologian tohtoria. Tuplaväitös toteutui Kiinan protestanttisen kirkon Nanjingin teologisessa seminaarissa.
Tuoreet teologian tohtorit ovat Luo Chengzan ja Wang Jiawei, jotka saivat diplominsa väitöstilaisuudessa 26.11. Heidän vastaväittäjinään toimi viiden johtavan kiinalaisen uskonnontutkijan komitea, joka koostuu maan arvostetuimpien yliopistojen tunnetuista professoreista. Molemmat väittelijät saivat työstään Kiinan akateemisen järjestelmän korkeimman arvosanan.
Luo Chengzanin väitöskirja käsittelee kirkkoisä Athanasioksen (n. 298–378) kirkko-oppia ja sen merkitystä Kiinan jälkitunnustuksellisen kirkon kehittämiselle. Työn ohjaajana toimi professori Miikka Ruokanen.
Wang Jiawei tutki väitöskirjassaan modernin amerikkalaisen teologin Kathryn Tannerin (s. 1957) kristologiaa asettaen sen dialogiin kiinalaisen teologian kanssa. Ohjaajana toimi professori Joshua Cho Hongkongista, Ruokanen oli sivuohjaaja.
Uusien tohtorien kolmihenkiseen opettajatiimiin kuului myös Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa väitellyt Nanjingin seminaarin apulaisprofessori Chen Yongtao.
Nanjingin teologinen seminaari on Kiinan protestanttisen kirkon ainoa akateemisia oppiarvoja antava teologinen oppilaitos.
Luo ja Wang ovat nimenomaan Manner-Kiinan ensimmäiset omat teologian tohtorit. Kiinaan vuodesta 1997 erityishallintoalueena kuuluneen Hongkongin teologisissa oppilaitoksissa tohtoreita on valmistunut jo paljon aikaisemmin.
Klassinen teologia on hyödyllistä myös Kiinan kontekstissa
Antiikin aikana Egyptissä vaikuttaneen Athanasioksen ajattelu on Luo Chengzanin mukaan relevanttia myös nyky-Kiinassa.
– Athanasios kehitti ekklesiologiaansa katolisen uskon ja kanonien pohjalta suhteuttaen sitä luovasti egyptiläisessä kontekstissa. Kiinan protestanttisessa kirkossakin uskomme on katolista [ekumeenista] ja kirkossamme on sääntöjä.
”Säännöillä” Luo viittaa kirkkojärjestykseen.
Luon mukaan Kiinassa mietitään juuri sitä, miten kirkkojärjestys olisi teologisesti koherentti, siis sisäisesti ehjä, katolisen uskon kanssa. Toinen näkökulma on, miten usko suhteutuu kirkkojärjestykseen juuri kiinalaisessa kontekstissa.
– Athanasioksen ekklesiologia on tässä hyödyllistä, Luo sanoo.
Taustalla on esimerkiksi se, että sakramentit (kaste ja ehtoollinen) ovat Kiinan protestanttisen kirkon teologiassa alikorostettuja. Luo haluaa Athanasioksen teologian avulla korostaa myös sitä, että kirkko on ehtoollisyhteisö.
Kristinuskoa täytyy ”kiinalaistaa”
Wang Jiawei pitää tutkimuskohteensa Kathryn Tannerin kristologiaa hyödyllisenä Kiinan kirkolle. Yalen yliopistossa professorina työskentelevä Tanner on episkopaali, joka on kirjoittanut hiljattain kaksi kirjaa kristologiasta eli Kristusta koskevasta opista.
– Tannerin mukaan Kristus on avain, jonka kautta voidaan ymmärtää Jumalan työtä. Kristus sisältää luonnon ja ihmiskunnan tarkoituksen samoin kuin Jumalan ja ihmisen välisen läheisen suhteen, Wang sanoo.
Hän uskoo Tanner-tutkimuksensa olevan merkittävä, kun Kiinan protestanttinen kirkko rakentaa ja syventää teologiaansa ja panee sitä käytäntöön rakennettaessa sivistynyttä ja harmonista yhteiskuntaa.
– Tannerin teologinen ajattelu on tärkeää, kun kiinalaisia kristittyjä motivoidaan ottamaan osaa yhteiskunnan työhön, taloudelliseen oikeidenmukaisuuteen ja ympäristönsuojeluun. Siitä on hyötyä myös kristinuskon ”kiinalaistamisessa”, kun kiinalaisen kulttuurin elementtejä integroidaan kristinoppiin. Näin luodaan kristologiaa kiinalaiseen tapaan olemassa olevan kristillisen paradigman pohjalle.
Synnin käsite on kiinalaisille vaikea
Molemmat tuoreet teologian tohtorit tutkivat kristillistä teologiaa kulttuurissa, jossa kristinusko koetaan usein ulkomaalaiseksi. Kiinassa elävät edelleen perinteisen kansanuskonnon rinnalla myös taolaisuus ja buddhalaisuus. Kirkon pyrkimyksensä on ”kiinalaistaa” kirkkoa ja tehdä kristinuskon sanoma ymmärrettävämmäksi kiinalaisille.
Luon mukaan varsinkin synnin käsite voi olla kiinalaisille hyvin vaikea.
– Kiinalaisessa kulttuurissa ”synti”, ”syyllisyys” ja ”rikos” ovat erällä tavalla sekoittuneet. Kun me kiinalaiset kristityt jaamme hyvän sanoman kansallemme, meidän on tarkasti eroteltava nämä merkitykset toisistaan, Luo toteaa.
Kiinalaiselle teologialle onkin Luon mukaan tyypillistä käsitellä sitä, miten kristinusko eroaa traditionaalisista kiinalaisista uskomuksista ja viisaudesta. Myös soteriologia ja evankeliumin ihmistä muuttava voima ovat tärkeitä.
Kiinalaisesta teologiasta voi tulla vientitavaraa
Wang muistuttaa, että kiinalaisessa ajattelussa kristinusko liittyy Kiinan kohtaamaan 1800-luvun länsimaiseen kolonisaatioon ja aggressioon. Tämä muodostaa monille kiinalaisille esteen ottaa kristinusko vastaan.
– Ateismista vaikutteita saaneille kiinalaisille taas on tärkeää ymmärtää Jumalan olemassaolo. Tässä kristityillä on tehtävänä auttaa ymmärtämään Jumalan ilmoitusta ja ominaisuuksia Raamatussa: Jumala on todellinen tässä maailmassa, Wang sanoo.
Monet tavalliset kiinalaiset ovat Wangin mukaan uteliaita kuulemaan, miten kristinuskon Jumala poikkeaa Kiinan perinteisten uskontojen jumaluuksista.
– Oppineiden ihmisten kanssa taas on välttämätöntä kirkkoisien tavoin käyttää filosofiaa tai muita metodeja, kun lähestytään kristinuskon rationaalisuutta kiinalaisten keskuudessa.
Kiinan kirkko ja teologia ovat saaneet lännestä paljon, ja tämä trendi jatkuu. Kotoperäisiä kiinalaisia teologisia ajattelijoita ei vielä ole paljon. Wang uskoo silti, että tulevaisuudessa Kiinan kirkko ja teologia voivat olla myös vientitavaraa – länteen.
– Sellainen voisi olla esimerkiksi kiinalainen kontekstuaalinen teologia, jossa on kiinalaisen kulttuurin ja filosofian tuntomerkkejä. Se on ”kristinuskon kiinalaistamisen” tai ”kiinalaisen kirkonrakentamisen” aikaansaannos. Jälkitunnustuksellinen kirkkomme voi olla osa ekumeenista teologiaa, Wang sanoo.
Kiinalaisia kristittyjä on kymmeniä miljoonia
Kiinan protestanttinen kirkko on toisen maailmansodan jälkeen muotoutunut yhteiskunnallisista olosuhteista johtuen eräänlaiseksi protestanttisten traditioiden fuusioksi: se on jälkitunnustuksellinen. Tämä on Luo Chengzanin mielestä sekä mahdollisuus että ongelma.
– Hyvä puoli on se, että jälkitunnustuksellisuus mahdollistaa Kiinan kirkolle yhden äänen maailmaa varten. Toiseksi kirkkomme voi toteuttaa tehtäväänsä yhdessä ja reflektoida teologiaa yhdessä.
Jälkitunnustuksellisuuden heikkouksiin kuuluu se, että Kiinan protestanttinen kirkko on edelleen keskellä yhdentymisprosessia.
– Meidän on tasapainoiltava monimuotoisuuden ja yhtenäisyyden välillä, Luo arvioi.
Kiinalaisten kristittyjen määrää ei tiedä kukaan. 1,4 miljardin ihmisen jättiläisvaltakunnassa kristityt ovat joka tapauksessa vähemmistö, mutta minkä kokoinen?
Wang Jiawei toteaa, että konkreettisia lukuja on vaikea esittää.
– Virallisen mutta epätäydellisen tilastotiedon perusteella Kiinassa on noin 38 miljoonaa protestanttista kristittyä, Wang toteaa.
Mikä oikea määrä sitten onkin, protestanttien lukumäärään on arvioissa lisättävä useita miljoonia kiinalaisia katolilaisia.
Molemmat tuoreet teologian tohtorit luottavat Kiinan protestanttisen kirkon tulevaisuuteen. Miltä kirkkonne näyttää vuonna 2050?
– Ihmiset tunnustavat kristinuskon todella kiinalaisena, ei läntisenä uskontona Kiinassa. Raamatun sisältöä julistetaan ja hahmotetaan erityisesti kiinalaisella tavalla, jolloin ihmiset kokevat kuuntelevansa kiinalaista kertomusta, Luo Chengzan sanoo.
Wang Jiawei uskoo, että 30 vuodessa kirkko Kiinassa kasvaa koossa ja on laadultaankin nykyistä kehittyneempi. Kristinuskon kiinalaistaminen ja kiinalainen kontekstuaalinen teologia ovat kirkon keskeinen tehtävä myös tulevaisuudessa.
– Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana aloitettua teologista rakennustyötä on jatkettava, jotta voimme luoda kiinalaisen teologisen ajattelun järjestelmän. Kiinan kirkko tulee antamaan hyvän todistuksen ja vaikuttamaan suuresti kiinalaiseen yhteiskuntaan, Wang Jiawei sanoo.
***
Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä