Amos Ozin
Juudas on elämää suurempi romaani. Se on vähäeleisyydessään ja ilmaisun voimassaan vaikuttava. Kerronta ja sen eritasoiset kerrokset puhuttelevat lukijoita eri tavoin.
Joku lukee kirjaa uskonnollisena romaanina, joku onnettomana rakkauskertomuksena, joku taas etsii suurennuslasilla poliittisia kantoja Israelin valtioon. ”Oz ei olisi Oz, jollei hän kritisoisi Israelin hallitusta.”
Itse pidän Juudaksen lähtökohtana juutalaista messianismia, jonka keskeinen idea on aina ollut kysymys, kuinka selvitään katastrofista ja kuinka voidaan uudistua, kun kaikki on mennyt ratkaisevalla tavalla pieleen. Tämä on keskeinen tausta Amos Ozin romaanille. Reaalihistoriassa kyse on lähinnä eurooppalaisten sionististen ideoiden toteutumisen ongelmallisuudesta aatteelle vihamielisellä maaperällä.
Kirjan tapahtumat ajoittuvat Israelin puoleiseen Jerusalemiin vuosien 1959–60 talvella. Itä-Jerusalem oli tuolloin Jordaniaa. Kirjailija luo historiallis-poliittiseen tilaan vähin elein ihastuttavan kertomuksen noin 25-vuotiaasta Shmuel Ashista, noin 50-vuotiaasta Ataljasta ja noin 70-vuotiaasta Gershom Waldista. Nuori Schmuel hakeutuu vanhemman miehen hoitajaksi omien elämänkarikkojensa vuoksi. Tämä osoittautuu viisaaksi hoidokiksi ja poliittis-uskonnolliseksi tietäjäksi. Ataljasta puolestaan tulee hänelle lähes pakkomielteinen ja saavuttamaton rakkaus.
Kirjan päähenkilö näyttää kuitenkin olevan jo aiemmin kuollut Ataljan isä, Shealtiel Abrabanel, joka tuomittiin syntyvässä Israelin valtiossa petturiksi. Hän halusi juutalaisten vain sulautuvan mukaan alueen elämään eikä hyväksynyt heille omaa valtiota.
”Juudas nousee kaikkien aikojen ainoaksi kristityksi”
Amos Ozin vanhemmat olivat syntyperältään Puolasta ja Liettuasta. Amos syntyi Jerusalemissa brittihallinnon aikaan 4.5.1939. Hän ihannoi aina Jeesusta, ”juutalaisista suurinta”. Myös Juudas Iskariot kuuluu hänen suosikkihahmoihinsa.
Oz laittaa Shmuelin tutkimaan Juudasta: Eikö tämän tulisi olla jotakin muuta kuin historian suurin petturi? Eikö Juudaksen toiminta ollut ratkaisevinta ja keskeisintä siinä, että kristinusko syntyi, kasvoi ja kukoisti? Juudas nousee kaikkien aikojen ainoaksi kristityksi.
Toisin kuin Galileasta kutsutut köyhät opetuslapset, Juudas oli alkujaan juutalaisten suuren neuvoston lähettämä vakooja, varakas mies, joka kuitenkin oppilaista ainoana vakuuttui Jeesuksen jumalallisista kyvyistä ja pätevyydestä. Tästä syystä Juudas suorastaan vaati ja pakotti Jeesuksen kohtalokkaaseen tehtävään Jerusalemissa. Hän oli varma, että Jeesus astuisi alas ristiltä ja suuri historian muutos alkaisi. Toisin kävi.
”Yksi kirjan keskeinen ajatus on, että kristittyjen ja juutalaisten välirikko on ikuinen ja sovittamaton”
Juudas on romaani elämään pettyneistä ihmisistä. Shmuelin opiskelija-aikainen poliittinen ryhmä, vasemmistolaiset, oli hajonnut, tyttöystävä lähtenyt. Atalja oli menettänyt puolisonsa, joka oli Gershom Waldin poika. Shealtiel Abrabanel oli kuollut ullakkokamarissa hyljättynä.
Monet arvioivat, että Oz näkee ja kuvaa itsensä Abrabanelin hahmossa. Arvellaan hänen kokevan, että monet Israelissa pitävät häntä petturina, koska hän on ollut Israelin rauhanliikkeen keskeisiä hahmoja.
Pidän tätä näkemystä liian yksikertaisena. Vuoden 2006 Hizbollahia vastaan käydystä kesäsodasta alkaen Oz on hyväksynyt ja puolustanut Israelin sota-operaatioita. ”Minkä teet, jos toinen pitää lastaan suojakilpenä ja yrittää tämän turvin tappaa sinut”, Oz lausuu.
Yksi kirjan keskeisimmistä ajatuksista on, että kristittyjen ja juutalaisten välirikko on ikuinen ja sovittamaton, mutta muslimien ja juutalaisten vain pragmaattinen ja väliaikainen. Kristittyjen kannalta kyse on sukupolvesta toiseen siitä, että juutalaiset veivät heiltä jotakin pysyvää, Jeesus-hahmoisen Jumalan. Tätä ei Juudas saa koskaan anteeksi. Hän on juutalaisen perikuva vielä ainakin sata sukupolvea.
Amos Oz: Juudas. Suomentanut: Minna Tuovinen. Tammi 2018. 364 sivua.
Kuva: Effegie / Stella Pictures / Tammi
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä