Kun tulin ensikertalaisena valituksi kirkkovaltuustoon kuluvan valtuustokauden alussa, olin aluksi ulalla kirkollisen päätöksenteon rakenteista.
Vaikka kirkko oli minulle läheinen ja tuttu, sen kokouskäytännöt, luottamuselinrakenteet ja vastuukysymykset eivät olleet. Tämän kokemuksen kautta pidän Seurakunnan luottamushenkilön kirjaa hyödyllisenä uusien luottamushenkilöiden perehdytyksessä.
Kirjan kirjoittajina on kymmenen kirkon hyvin tuntevaa teologia, luottamushenkilöä ja kirkon hallinnon viranhaltijaa. Piispa Jari Jolkkonen aloittaa muistuttamalla luottamushenkilöjä heille ehkä kaikkein tärkeimmästä eli luottamuksesta. Äänestäjät ovat luottaneet luottamushenkilöön, jonka tulee luottaa työntekijöihin ja rakentaa luottamusta muiden luottamushenkilöiden kesken.
Jolkkonen ottaa myös kantaa ainakin seurakuntien työntekijöitä pohdituttaneeseen aiheeseen siitä, onko valtuustoissa tilaa heille, jotka toimivat myös kunnallisessa päätöksenteossa, siis politiikan parissa. Jolkkonen toteaa erilaisissa luottamustehtävissä toimivien ihmisten olevan tärkeitä seurakuntien verkostoitumisen kannalta.
Pastori Jussi Laine nostaa esiin jäsenlähtöisen teologian käsitteen ja korostaa yhdessä tekemistä. Laine ulottaa jäsenlähtöisen teologian kattamaan myös ne ihmiset, jotka eivät ole kirkon jäseniä.
Tässä onkin luottamushenkilöille haaste pohdittavaksi: keskitytäänkö vain olemassa oleviin jäseniin vai suuntaudutaanko myös jäsenistön ulkopuolelle? Kirkon sanomanhan tulee olla avoin kaikille, ja se, ettei jäsenkirjaa kysellä, madaltaa kynnystä osallistumiseen.
Hiippakuntasihteeri Jukka Helinin teksti käsittelee luottamushenkilön hallinnollista käytännön toimintaa, eli kokouskäytäntöjä, talouden raameja ja luottamushenkilöiden vastuita.
Käsitellyiksi tulevat myös luottamushenkilöiden valtuuksien rajat – kaikkihan ei luottamushenkilöiden vallassa ole, vaan työ on lähinnä suurten linjojen vetämistä yhdessä muiden luottamushenkilöiden kanssa.
Lakimiesasessori Sari Anetjärvi täydentää hallinnollista kuvaa kokonaiskirkon ja hiippakunnan kannalta ja avaa käytännönläheisesti myös paikallisseurakuntien kokousten julkisuutta, äänestyskäytäntöjä ja aloiteoikeutta.
Hyvä on myös eläköityneen talousjohtajan Jouni Lätin laaja teksti seurakunnan taloudesta. Talouden vuosittaisten aikataulujen ja käsitteiden selvittämisen lisäksi Lätti kertoo esimerkiksi hankintojen reunaehdoista.
Tuomiorovasti Satu Saarisen kirjoittama luku seurakunnan toiminnasta työmuotojen kuvauksineen taas voi olla hyödyllinen niille uusille luottamushenkilöille, jotka tulevat mukaan ilman aiempaa kattavaa seurakuntayhteyttä.
Kirjassa viitataan monin paikoin kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen, mikä tuo faktapohjaa kirkon asiantuntijoiden näkemyksiä täydentämään. Luottamustehtävissä toimimisen sekä kirkon ja seurakunnan hengelliset ja teologiset perusteet on hyvin kuvattu.
Kun syksyn seurakuntavaalit on käyty, tämä kirja olisi seurakunnilta hyvä tervetuliainen uusille luottamushenkilöille. Jos päättäjät omaksuvat kirjan opit, sujunee valtuustokausikin jouhevammin.
Kirjoittaja on kirkkovaltuutettu Jyväskylästä.
Kuva: Olli Seppälä
• Taru Nieminen ja Tytti Pietilä (toim.): Seurakunnan luottamushenkilön kirja 2019–2022. Kirjapaja 2018. 184 sivua.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.