Monet suomalaiset seurakunnat tarjoavat lapsille mahdollisuuden saada postia seurakunnalta. Nopealla googlauksella kirjepyhäkouluja löytyy ainakin Malmin seurakunnasta Helsingistä, Vaasan suomalaisesta seurakunnasta, Hämeenkyröstä, Sipoon suomalaisesta seurakunnasta ja Alavudelta.
Usein kirjepyhäkoulujen taustalla on se, että sunnuntaina pidettyjen pyhäkoulujen osallistujamäärät ovat viime vuosina laskeneet tasaisesti. Seurakunnat ovat edelleen kehittäneet toimintaa.
Kirjeitä eri-ikäisille lapsille kerran kuussa
Kirjeiden saajat ovat pääasiassa oman seurakunnan jäseniä. Poikkeuksiakin on: eräässä seurakunnassa kirjeen saa myös vapaaseurakuntaan kuuluva perhe. Rauman seurakunnan lapsityönohjaaja Tiina Kaukonen puolestaan lähettää yhden kirjeen Kaliforniaan, koska lapsen mummo on halunnut tilata sen lapsenlapselleen. Kirje on hyvä keino ylläpitää suomenkielen taitoa.
Lapset eivät itse tilaa kirjettä, vaan lähetysluvan antavat joko vanhemmat tai isovanhemmat.
Kirjeen vastaanottajien ikäluokka vaihtelee. Kaukosen lähettämät kirjeet menevät pääasiassa koululaisille. Niitä lähtee kerran kuussa 132 lapselle. Malmin seurakunnan kirjeet ovat tarkoitettu alle kouluikäisille.
Sipoon suomalaisesta seurakunnasta kirjeitä lähtee kolmelle eri ikäluokalle. Lapsityönohjaaja Sonja Krogars kirjoittaa 3–6 -vuotiaille ja 7–10 -vuotiaille kerran kuussa. Varhaisnuorisotyöntekijä kirjoittaa 11–14 -vuotiaille noin neljä kertaa vuodessa.
Kuoressa on myös tehtäviä ja tarra pyhäkoulutauluun
Aivan ensimmäisessä lapsen saamassa kirjeessä on pyhäkoulutaulu, johon voi liimata tarroja. Kuoressa on aina seurakunnan työntekijän kirjoittama kirje ja tarra pyhäkoulutauluun. Kirjeen teemat nousevat kirkkovuodesta.
Malmin seurakunnan ensimmäisessä kirjeessä on myös paperille piirretty alttari, jonka voi värittää. Jokaisen pyhäkoulukerran aluksi lapsi voi pystyttää alttarin ja aikuinen voi sytyttää kynttilän.
Monet kirjeet sisältävät myös tehtäviä ja muuta puuhaa, sillä lapset pitävät niistä. Kaukonen on ratkaissut tehtävien lähettämisen niin, että hän osti 130 tehtäväkirjaa. Hän irrottaa muutaman puuhakirjan sivun kuhunkin kirjeeseen. Hän tavallaan lähettää tehtäväkirjan pienissä osissa eteenpäin.
Kaukonen ilahtuisi, jos olisi joku yleiskristillinen kirkon oma koululaisille suunnattu lehti. Siinä voisi olla tehtäviä, kirkkovuotta ja lähetystä käsitteleviä juttuja, askarteluja ja harrastusesittelyjä.
Hän on lähettänyt lapsille kirjeissä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kustantaman Vinkki -lehden. Kaukonen löysi JiiPee-lehden, mutta se siirsikin sisältönsä verkkoon. Lasten Pyhäkoulu –lehti oli aiemmin mukana kuorissa, mutta se profiloitiin alle kouluikäisille. Silloin Kaukonen lopetti sen tilauksen. Malmin ja Sipoon suomalaisen seurakunnan kirjepyhäkoululaiset saavat tuon lehden edelleen. Siinä on paljon kuvia ja tehtäviä.
Suosio on pysynyt vakaana
Rauman seurakunnan kirjepyhäkoulun vastaanottajien määrä on pysynyt suunnilleen samana viime vuosina. Vuosittain noin kaksikymmentä lopettaa kirjeen tilaamisen, mutta uusia tilaajia tulee suurin piirtein saman verran.
Sipoon suomalaisessa seurakunnassa pyhäkoulukirjeiden tilaajia on tullut koko ajan lisää. Nyt kirje menee noin viiteenkymmeneen perheeseen.
– Aloitin seurakunnassa vuosi sitten ja halusin jatkaa kirjeiden lähettämistä. Minusta on hienoa, että niin moni perhe on ilmoittanut lapsensa kirjeen saajaksi, Sonja Krogars sanoo.
Krogars arvelee kirjeen suosion syyksi sen, että ei tarvitse tulla tiettynä aikana tiettyyn paikkaan. Lapset saavat tietoa kristinuskosta omassa kodissaan.
Pyhäkoulu lastenhuoneeseen
Seurakuntien työntekijät eivät tiedä, mitä kirjeille tapahtuu kodeissa ja miten materiaalia käytetään. Alle kouluikäiset ja varsinkin lukutaidottomat tekevät kirjepyhäkoulun tehtäviä yhdessä vanhemman kanssa.
Kirjeet ovat eri tyylisiä. Rauman seurakunnasta lähetetty kirje käsittelee jotain tiettyä teemaa lapsen näkökulmasta. Esimerkiksi ennen pääsiäistä lähetetty kirje esitteli paaston ajan tapahtumat. Malmin seurakunnan kirjeen avulla ohjataan koko pyhäkoulukerran pitäminen kodissa: rakenna alttari, kiinnitä tarra, sytytä kynttilä, laulu, rukous, Raamatun luku, keskustelu päivän teemasta, tehtävät, loppulaulu ja kynttilän puhallus.
Malmin seurakunnan materiaalin pohjalta voi pitää pyhäkoulun vaikka koko naapuruston lapsille.
– Minusta kirjepyhäkoulu on hyvä keino vahvistaa perheyhteyttä. Parhaimmillaan perheen voimavarat kristillisessä kasvatuksessa lisääntyvät. Samalla kristillisyydestä voi tulla luonnollinen osa perheen arkea, kertoo Malmin seurakunnan lapsityön johtaja Marianne Hapsal.
Hänen tavoitteenaan on antaa lasten vanhemmille välineitä uskontokasvatuksen toteuttamiseen. Kirjeiden avulla tavoitetaan viitisenkymmentä perhettä, jotka eivät ole aktiivisesti kirkolla toiminnassa mukana.
Kirjeet ovat viesti omasta seurakunnasta
Onko sitten järkevää, että useissa seurakunnissa yksi työntekijä valmistaa ja lähettää kirjeitä vain oman seurakunnan jäsenille? Eikö joku valtakunnallinen taho voisi lähettää kirjeet ympäri maata?
Kaukonen ja Krogars eivät heti lämpene valtakunnallisille kirjeille.
Kaukonen voisi ajatella valtakunnallista kirjettä siten, että vain tehtävät ja joku lehti olisi valtakunnallinen. Kirjeen pitäisi olla paikallinen.
Molemmat pyhäkoulukirjeiden tekijät pyrkivät henkilökohtaiseen kontaktiin. He kirjoittavat kirjeet kuin yhdelle lapselle. Kirjeen saajia he tapaavat messuissa ja erilaisissa tapahtumissa, joihin kirjeen saajia kutsutaan. Malmin seurakunnan pyhäkoululaiset – niin perinteiseen pyhäkouluun osallistuneet kuin kirjepyhäkoululaisetkin – kävivät opettajineen esimerkiksi pääsiäisvaelluksella Vivamossa.
Ilmoita asiavirheestä