Tulevaisuudessa luterilainen kirkko saattaa rakentua rovastikuntien ympärille. Ainakin seurakuntien rakennemuutosten ohjausryhmä päätyy suosittamaan rovastikunta-mallia, kun aletaan kehittää kirkon paikallistason rakenteita. Ohjausryhmä on jättänyt loppuraporttinsa.
Rovastikunta ei ohjausryhmän ajattelussa tarkoita samaa kuin nykyinen rovastikunta, vaan se muistuttaa enemmän seurakuntayhtymää. Rovastikunta olisi taloudellisesti itsenäinen julkisoikeudellinen toimija, joka saisi päättää muun muassa alueensa seurakuntien kirkollisveroprosentista. Uudella rovastikunnalla olisi yksi selkeä johtaja ja sen päättävä elin olisi rovastikuntavaltuusto, joka voisi valita paikalliset kirkkoneuvostot.
Ohjausryhmä esittelee raportissaan rovastikunta-mallin lisäksi myös kahta vaihtoehtoista organisoitumistapaa. Ensinnäkin kirkko voisi seurata kuntarakenteiden kehittymistä. Toinen vaihtoehto olisi korostaa hiippakuntaa rakennemallin lähtökohtana.
Kirkko joutuu miettimään omaa rakennettaan, sillä kuntauudistus pakottaa siihen. Paineita tulee myös talouskehityksestä, jäsenmäärän laskusta ja henkilöstörakenteen muutoksesta.
Tavoitteena on työstää seurakuntien antamien lausuntojen pohjalta esitys kirkon uudesta rakenteesta jo syksyn 2012 kirkolliskokoukselle.
Tutustu tarkemmin rakennemuutoksen ohjausryhmän raporttiin
Kotimaassa on 16.2. erikoisliite seurakuntien rakennemuutoksesta.
Ilmoita asiavirheestä