Tämä juttu kuuluu Kotimaa-lehden sarjaan Kirkko ja minä. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa äänessä on Sara Kaloinen Rengosta.
”Sukuani on ollut Rengossa pitkään, isäni puolelta 1500-luvulta ja äitini puolelta 1600-luvulta lähtien. Itse muutin Renkoon noin 15 vuotta sitten mieheni lapsuudenkotiin.
Lapsuuteni asuin Tuuloksessa. Kävimme perheeni kanssa kirkossa lähinnä perhejuhlissa. Tuuloksen kirkko on minulle rakas ja sillä on erityinen paikkansa elämässäni. Se oli rippikirkkoni ja sieltä ovat lapsuusajan kirkkomuistot.
Rengon kirkosta tuli kotikirkkoni, kun muuttoni jälkeen renkolaiset kutsuivat minut mukaan kirkkoväärtiporukkaan. Se organisoi kirkkokahveja ja avustaa toimituksissa.
Myöhemmin sain ottaa vastaan vahvan heräämisen ja uskonlahjan, jonka jälkeen olen käynyt kirkossa säännöllisesti sunnuntaisin. Syntyi vahva side. Rengon kirkosta tuli vihkikirkkommekin, mikä on entisestään syventänyt sidettä.
Mielestäni kirkolla on kaksi tehtävää: diakonia ja evankeliumi. Diakonia tuli elämääni ensimmäisen luottamustehtäväni, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diakoniatyön johtokunnan jäsenyyden kautta. Siitä syttyi diakoniaymmärrys: diakoniaa voi tehdä yksityishenkilönä hyvin näkymättömästi, lahjoittamalla, mikä on kunnia-asia.
Seurakunnan päätöksenteossa olen ollut mukana yli kymmenen vuotta.
Nähdäkseni Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan alueella diakoniatyölle on kasvava tarve. Inflaatio, sähkön hinnan nousu ja sota näkyvät: uusia avunhakijoita on tullut lisää koko ajan.
Lisäksi Hämeenlinnassa asuu satoja Ukrainan pakolaisia. Heidän auttamisekseen on Hämeenlinnaan perustettu erityinen Ukraina-keskus. Houkuttelen ihmisiä lahjoittamaan, tällä hetkellä erityisesti lahjakortteja ja villasukkia diakoniatoimistoon.
Myös Rengossa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diakonia on läsnä ja jakaa muun muassa viikoittain ruoka-apua.
Muutenkin Rengossa tehdään seurakunnan hyväksi paljon vapaaehtoistyötä. Messujen jälkeen kirkkokahveilla on usein mukana paikallisen kirkkoväen lisäksi uusia kävijöitä, joskus turisteja ja kesäkaudella kesäasukkaita.
Rengon kirkko on suloinen: se on ihmisen kokoinen, korunkaunis kirkko. Sisällä huomioni kiinnittyy ensimmäiseksi upeaan alttaritauluun ja korkeista ikkunoista tulevaan ihanaan valoon.
Kesäisin osallistun Renko-viikkoon, jossa kirkolla on suuri rooli. Viikon ensimmäisenä sunnuntaina on kansanlaulumessu, jolloin tuuletetaan kansallispukuja, ja toisena koko viikon päättävä juhlamessu. Viikon ajan on paljon erilaisia tapahtumia ja kirkossa pidetään konsertteja. Kirkko on juhlaviikolla koristeltu, onhan Renko luonnonkukkapitäjä.”
Rengon Pyhän Jaakon kirkko on rakennettu 1400-luvun lopussa. Vuonna 1783 rauniot purettiin ja rakennettiin uusi kirkko. Kirkossa on harvinainen 8-kulmainen pohjamuoto. Alttaritaulu on Ilmari Launiksen Kristuksen kirkastuminen.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä