Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä on nyt alle symbolisena pidetyn neljän miljoonaan. Onko nyt käsillä jäsenkatastrofi?
– Moni on nähnyt neljän miljoonan jäsenen rajan symbolisena. Itse näen sen pikemminkin yhtenä pisteenä pitkässä kehityksessä. Kirkkoon liittyminen ja kirkosta eroaminen ovat olleet kauan laajeneva liike, ei tasaisesti kasvava, vaan pikemminkin toisiaan seuraavina aaltoina ilmenevä, kommentoi Mikkelin piispa Seppo Häkkinen.
Myöskään kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo ei antaisi symboliselle rajapyykille liian suurta merkitystä.
– Kehitys on ollut ennakoitu ja siihen on monia syitä, kuten uskonnollisuuden muutos ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen.
Sekä Häkkinen että Keskitalo pitävät täysin perusteltuna edelleen puhua kirkosta neljän miljoonan ihmisen yhteisönä, vaikka tarkka jäsenmäärä jääkin muutamia satoja alle neljän miljoonan.
– Itse olen tähän asti käyttänyt termiä yli neljä miljoonaa jäsentä, jatkossa on syytä puhua lähes neljän miljoonan jäsenen yhteisöstä, Häkkinen toteaa.
Jukka Keskitalo muistuttaa, että luterilainen kirkko on edelleen Suomen suurin vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuva yhteisö.
– Selvä enemmistö suomalaisista haluaa edelleen kuulua kirkkoon. Se vaikuttaa enemmän yhteiskuntaamme kuin yleensä ymmärrämmekään. Samoin on tarpeen pitää mielessä globaali kehitys, jossa kristittyjen määrä maapallolla kasvaa. Tämä voi rohkaista meitä omassa kirkossamme, sanoo Seppo Häkkinen.
Jäsenmäärä ei ainoa krtiteeri
Entä kuinka alas kirkon jäsenmäärä voi mennä?
Kansliapäällikkö Keskitalo sanoo, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa.
– Kuten olemme nähneet viimeisen 10 vuoden aikana, hyvinkin yllättävät tapahtumat voivat saada aikaan laajaa liikehdintää kirkosta ulos ja sisälle kirkkoon. Ylipäätänsä tarvitsemme jäsenmäärän rinnalle muita asioita, joilla arvioimme kirkon työn vaikuttavuutta. Näitä voisivat olla esimerkiksi vapaaehtoisten määrä suhteessa palkattuihin työntekijöihin tai erilaiset toimintatilastot.
Piispa Häkkinen muistuttaa, että kirkon tärkein tehtävä ei ole olla mahdollisimman suuri ja huolehtia hinnalla millä hyvänsä korkeasta jäsenmäärästä.
– Kirkon jäsenyys on pohjimmiltaan hengellinen asia. Kasteessa ihminen liitetään Kristuksen opetuslasten joukkoon ja kirkon jäsenyyteen. Kirkko on uskon yhteisö, jonka tulisi näkyä rakkauden asenteena ja tekoina ulospäin. Suuri jäsenmäärä mahdollistaa kirkon perustehtävän toteuttamisen sekä velvoitteista selviytymisen, Häkkinen sanoo.
– Kirkon tehtävänä on välittää evankeliumia.
Kuvat: Matti Karppinen
Lue myös:
Kirkon jäsenmäärä nippa nappa alle 4 miljoonan
Kyrkans Tidning: Ruotsin kirkossa 6,2 miljoonaa jäsentä
Ilmoita asiavirheestä