Suomen evankelis-luterilainen kirkko oli yksi viime viikolla Porissa pidetyn SuomiAreena-keskustelutapahtuman pääyhteistyökumppaneista. Kirkko päivysti yhdessä Suomi 100 -hankkeen kanssa muutosterassilla, jossa kävijät saivat esittää Suomeen ja tulevaisuuteen liittyviä toiveita.
Toiveet vaihtelivat yleisistä hyvin konkreettisiin.
– Toisista välittämistä, keskinäistä arvostusta, asuntoja, vähemmistöjen oikeuksien huomioimista, tukea maahanmuuttajille, luettelee Katri Korolainen.
Vantaan seurakuntien kärkihankekoordinaattorina työskentelevä Korolainen oli toinen kirkon SuomiAreena-kokonaisuuden vastaavista tuottajista. Hänen mukaansa ihmiset ottivat asian vakavasti, ja toiveita ja ideoita esitettiin yli tuhat.
Tapahtumaterassin toiveita käsiteltiin päivittäin asiantuntijoiden ratkaisupajoissa. Muutosterassin tyyppiselle toiminnalle suunnitellaan jatkoa, ja Poriin jätettyjä toiveita aiotaan hyödyntää tutkimuksessa.
Kuuntelemassa, ei lobbaamassa
Perjantaina terassin päätöskeskustelussa arkkipiispa Kari Mäkinen esitti myös oman toiveensa: Kuulkaa hitaat ja hiljaiset.
– Muutosterassille ei ole tuotu pelkästään toiveita. Jokaisen toiveen takana on ollut tarina, Mäkinen totesi.
Arkkipiispan mukaan oman äänensä saa paremmin kuuluville, jos jaksaa pysytellä yhteiskunnan kiihkeässä tahdissa.
– Kuinka paljon me etuoikeutettuina ymmärrämme sen ihmisen todellisuudesta, joka elää toisenlaisessa maailmassa? Olen itse kovin turvatussa asemassa taloudellisesti. Miten ymmärrän sellaista ihmistä, joka ei ole? arkkipiispa kysyi.
Katri Korolaisen mukaan kirkko oli SuomiAreenassa juurikin kuuntelijan roolissa, ei tekemässä yhteiskunnallisia linjauksia tai lobbaamassa.
– Arvokeskustelijan rooli on luonteva ja sitä odotetaan. Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että kun tulee kuuntelemaan arkkipiispaa, kuulee jotain syvällisempää kuin päivänpolitiikkaa.
Suurin osa kirkon järjestämästä ohjelmasta toteutettiin yhteistyössä järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Kirkko oli mukana esimerkiksi Erimingle-tapahtumassa, jossa ääneen pääsivät poliitikkojen tai muiden silmäätekevien sijasta muun muassa nuorisotyöttömyyden, vammaisuuden ja mielenterveyskuntoutumisen kokemusasiantuntijat.
– Tavoitteenamme oli olla oikeasti ihmisiä varten, ei niin, että ihmiset olisivat puhuvia päitä varten.
Tulevaisuudessa lisää hengellisyyttä
Evankelis-luterilainen kirkko on ollut mukana SuomiAreenassa vuodesta 2012. Kirkon tämänvuotinen tavallista suurempi rooli MTV:n ja Porin kaupungin järjestämässä tapahtumassa liittyi reformaation merkkivuoden juhlintaan.
Vaikka näin suuri näkyvyys jäänee ainutkertaiseksi, Korolainen uskoo, että joitakin tänä vuonna alkunsa saaneista toimintamalleista nähdään myös tulevina vuosina. Esimerkiksi Piispan iltahetkiksi nimetyille rauhallisemmille keskustelutilaisuuksille oli tilausta.
– Moni kävijä kommentoi, että erilaiset sidosryhmätilaisuudet pursuavat sosiaalista kanssakäymistä ja että on hyvä välillä päästä kirkkoon rauhoittumaan.
Korolainen arvioi, että tulevaisuudessa kirkko voisikin panostaa SuomiAreenassa hiljentymisen ja hengellisyyden elementteihin.
– Täällä ollaan luontevasti Jeesus-agendalla, mutta pysähtymistä ja rauhoittumista tunnutaan kaipaavan enemmän.
Kuva: Saija Kynäsniemi / Kirkon kuvapankki. Muutosterassille jätetty toive kirkolle.
Blogi: SuomiAreenassa kirkko näkyy – mutta koskettaako?
Ilmoita asiavirheestä