Viestinnän merkitys kirkossa korostuu, kun kirkko ja uskonnot nousevat otsikoihin yhä useammin. Mediakohuihin reagoimisen ohella viestintä on osa kirkon ydintehtävää. Kirkon viestintään käytetään vuosittain miljoonia euroja ja satoja työntekijöitä. Mitä saadaan aikaan?
Tarkkoja tietoja viestintään käytetyistä rahoista tai viestinnän parissa työskentelevien määrästä on hankalaa saada, koska käytännöt vaihtelevat seurakunnittain. Seurakunnissa, joissa työskentelee vaikkapa tiedottaja, viestintäbudjettia kerryttävät muun muassa henkilöstökulut. Aina erillistä viestintäbudjettia ei ole, ja viestintäprojekteja voidaan toteuttaa muista määrärahoista.
Eri seurakunnissa viestinnäksi ymmärretään eri asiat. Myös viestintäbudjetit vaihtelevat dramaattisesti seurakuntien välillä.
Nyt myös luotausta ja analyysiä
Kirkon viestinnästä vastaa omalta osaltaan Kirkon tiedotuskeskus, jonka budjetti on tänä vuonna noin 3,3 miljoonaa euroa. 34 vakituista ja kahdeksan projektitehtävissä toimivaa työntekijää tuottavat muun muassa media- ja tiedotuspalvelua sekä ohjelmapalveluita, joihin kuuluvat Ylen hartausohjelmat. Tällä hetkellä keskitytään myös ensi vuoden seurakuntavaaleihin ja seurakuntien yhteiseen verkkohankkeeseen.
– Uusi alue on luotaus ja analyysi, jossa pyrimme seuraamaan, mitä ajassa liikkuu ja sillä tavalla palvelemaan kirkon johtoa viestinnässä, kertoo Kirkon tiedotuskeskuksen apulaisjohtaja Juha Rajamäki.
Laihia: Tiedotelehti kaksi kertaa vuodessa
Kaikkiaan kirkossa työskentelee tiedotuskeskuksen arvion mukaan 250–300 henkilöä, joiden työnkuvaan kuuluu viestintä. Heistä alle 200:lla on viestintään liittyvä titteli, kuten tiedottaja tai tiedotussihteeri.
Kirkon uusimman nelivuotiskertomuksen mukaan joka viidennessä seurakunnassa on yksi tai useampi viestintätehtävissä päätoimisesti työskentelevä henkilö. Noin puolessa seurakunnista joku huolehtii viestinnästä osa-aikaisesti.
Kuusi prosenttia seurakunnista ei ole nimennyt viestinnästä vastaavaa henkilöä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei näissä seurakunnissa viestittäisi ollenkaan.
Esimerkiksi Laihian seurakunnassa päävastuun viestinnästä kantaa kirkkoherra, ja työalat hoitavat tavallisen ilmoittelunsa itse. Noin 7 000 jäsenen seurakunnalla ei ole erillistä viestinnän budjettia, mutta yhteensä viestintään käytetään talouspäällikkö Marja Korkeamäen mukaan 30 000 euroa vuodessa. Eniten rahaa menee paikallislehdessä viikoittain julkaistaviin kirkollisiin ilmoituksiin ja kahdesti vuodessa ilmestyvään tiedotelehteen.
– Lisäksi meillä on hiljattain uusitut nettisivut ja nuorisotyön puolella sosiaalinen media, Korkeamäki kertoo.
Omat viestinnän käytännöt koetaan Laihialla toimivaksi. Varsinkin tiedotelehdestä on tullut seurakuntalaisilta hyvää palautetta.
Jyväskylä: Henki & elämä ilmestyy joka toinen viikko
Lähes sadantuhannen jäsenen Jyväskylän seurakunnassa viestintään käytetään vajaat 650 000 euroa vuodessa, kertoo viestintäpäällikkö Marjo Rönnkvist. Noin puolet summasta menee viiden täysiaikaisen ja yhden osa-aikaisen työntekijän henkilöstökuluihin.
– Tällä hetkellä Henki & elämä -lehti vie isoimman osan työajasta. Pyrimme kuitenkin tuottamaan yhä enemmän sisältöä myös muihin välineisiin, jotta tavoittaisimme muitakin kuin perinteisen printtimedian ystäviä, Rönnkvist kertoo.
Lehden lisäksi seurakunta tuottaa kahdesti viikossa radiossa ja netissä kuultavan neljän minuutin radio-ohjelman. Viestinnässä käytetään myös nettisivuja, Facebookia, YouTube-videopalvelua sekä perinteisiä julisteita ja esitteitä. Tavoitteena on tehdä inhimillisen näköistä viestintää tavallisille ihmisille.
Pääkaupunkiseudulla suuret viestintäbudjetit
Pääkaupunkiseudun suurilla seurakuntayhtymillä viestintäbudjetit ovat erittäin suuria. Yhteensä pääkaupunkiseudulla käytetään viestintään vuosittain reilut kymmenen miljoonaa euroa. Espoon osuus on reilut kaksi miljoonaa, Helsingin 4,5 miljoonaa ja Vantaan 1,5 miljoonaa euroa.
Seurakuntayhtymien viestintäbudjettien lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan yksittäisillä seurakunnilla on omat viestinnän budjettinsa. Niiden yhteissumma vaihtelee yhtymästä riippuen vajaasta puolesta miljoonasta reiluun miljoonaan. Pääkaupunkiseudun seurakuntien viestinnässä työskentelee yhteensä 45 ihmistä, kun mukaan lasketaan seurakuntalehtien Essen, Vantaan Laurin ja Kirkko ja kaupungin toimitukset.
Helsingissä ja Espoossa viestinnän kohderyhmäksi on määritelty erityisesti ne seurakuntalaiset, joilla ei ole aktiivista kosketusta seurakuntaan. Vantaan seurakuntayhtymän viestintä puolestaan ilmoittaa tavoittelevansa kaikkia vantaalaisia. Seurakuntalehti Vantaan Lauri jaetaan jokaiseen vantaalaiseen talouteen, joka ei ole kieltänyt mainosjakelua.
Suurimman osan viestinnän budjetista nielaisee kaikissa kolmessa yhtymässä juuri seurakuntalehden julkaiseminen. Espoossa Esse-lehti vie 75 prosenttia budjetista.
– Seurakuntalehden tekeminen on vielä tällä hetkellä kustannustehokas tapa tavoittaa. Kun mediankäyttö muuttuu, on epävarmaa, kuinka printtilehti tavoittaa. Monelle seurakuntalaiselle lehti on kuitenkin ainoa kosketus paikallisseurakuntaan, viestintäpäällikkö Urpu Sarlin sanoo.
Myös muissa seurakunnissa panostetaan seurakuntalehden julkaisemiseen: Suomessa ilmestyy laskutavasta riippuen 30–40 seurakuntalehteä. Luku pitää sisällään erilaisia malleja viikoittain ilmestyvistä lehdistä, muutamia kertoja vuodessa ilmestyviin lehtiin ja paikallislehtien seurakuntasivuihin.
Viestintäyhteistyössä on voimaa
Pääkaupunkiseudun seurakunnat tekevät viestinnässään myös paljon yhteistyötä. Tunnetuin esimerkki siitä lienee seurakuntien yhteisen mediatoimituksen Toivontuottajien Jouluradio. Lisäksi yhtymät osallistuvat Kotimaa24-uutispalvelun kustannuksiin, muihin verkkohankkeisiin sekä Kirkon Mediasäätiön tukemiseen.
Vantaan seurakuntien viestintäjohtaja Pauli Juusela pitää tärkeänä, että yhteistyökumppaneita haetaan seurakuntien lisäksi myös kirkollisista järjestöistä.
– Resurssien vähentyessä joudumme miettimään, mihin satsataan. Luonteva suuntaus on pääkaupunkiseudun yhteistyön vahvistaminen edelleen, Juusela sanoo.
Ilmoita asiavirheestä