Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kirjoittaa blogissaan, että Suomen ulkopoliittinen johto vaikenee ja hyssyttelee yhä niin kuin Neuvostoliiton aikoihin.
Keskitalon kritiikki kohdistuu siihen, ettei kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen vainoja nosteta näkyvälle paikalle Suomen ulko- ja ihmisoikeuspolitiikassa. Hän ottaa esimerkiksi Irakin ikivanhan kristityn vähemmistön sekä jesidi-vähemmistön vainon.
”En ole nähnyt yhtään lausuntoa Suomen ulkopoliittiselta johdolta, jossa olisi varsinaisesti tunnistettu ja tuomittu tapahtumien ytimessä oleva vaino uskonnon perusteella. Viime päivinä sentään asiaan on viitattu, mutta enemmänkin yleisesti Isis-järjestön terrori tuomiten”, Jukka Keskitalo kirjoittaa Rajalla-blogissa.
Hänen mukaansa ero on silmiinpistävä, kun katsotaan USA:n ja läntisen Euroopan johtajien kommentointia.
Kansliapäällikkö huomauttaa myös, että ulkoministeriön nettisivuilla kerrottuihin Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteisiin eivät kuulu uskonto tai uskonnonvapauskysymykset.
”Mutta miksi painopisteistä puuttuu uskonnonvapauskysymykset ja uskonnollisten vähemmistöjen vainon vastustaminen. Suomen vaikenemiselle voi olla monia syitä. Yksi lienee se, että uskonto on Suomessa totuttu mieltämään niin voimakkaasti yksityisasiaksi, ettei aina ymmärretä uskonnollisella vakaumuksella olevan aivan toisenlainen rooli monissa muissa kulttuureissa”, Keskitalo katsoo.
Hän kirjoittaa, että uskontoon perustuvat vainot ovat lisääntyneet viime vuosina. Vuosien 2006–2012 aikana kristittyjä vainottiin 151 maassa, muslimeja 135 maassa ja juutalaisia 95 maassa.
Rajalla-blogia julkaistaan Suomen Kuvalehdessä. Lue Keskitalon kirjoitus tästä
Ilmoita asiavirheestä