Kirkkoherra kyseli seksiasennoista – verkkosivusto kerää kertomuksia häirinnästä kirkossa

Facebookissa käynnissä olleella #totuusvapauttaa-vetoomuskampanjalla on nyt verkkosivu, johon kootaan kertomuksia seksuaalisesta häirinnästä kirkossa.

”Nyt kirkkoherra haluaa että me ripittäydymme hänelle ja kerromme synneistämme. Hän kyselee erityisesti seksiin liittyvistä asioista. Kun tunnustin, että olin harrastanut seksiä ensimmäisen kerran elämässäni, hän halusi tietää tarkkaan mitä olimme tehneet ja missä asennoissa”, kertoo eräs kirjoittaja kokemuksestaan.

Vapaaehtoisten aloittaman kampanjan vetoomuksen voi allekirjoittaa, jos on itse kokenut seksuaalista häirintää tai haluaa ilmaista tukensa heille, jotka ovat sitä kokeneet.

”Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ehkäiseminen kirkossa perustuu kristilliseen ymmärrykseen jokaisen ihmisen loukkaamattomasta ihmisarvosta sekä kymmenen käskyn ja rakkauden kaksoiskäskyn periaatteisiin”, vetoomuksessa todetaan.

Yhdeksi ratkaisuksi vetoomus suosittelee järjestelmää, jossa esimerkiksi luodaan hiippakuntiin verkostoja, joissa kaksi henkilöä, nainen ja mies, toimisivat kirkon nimeäminä ja kouluttamina luottohenkilöinä. Ruotsissa on tällainen järjestelmä, jolla yritetään vaikuttaa ongelmien käsittelyyn. Luottohenkilöihin voivat ottaa yhteyttä seksuaalista häirintää kokeneet kirkon työntekijät, luottamushenkilöt ja seurakuntalaiset.

Porvoon hiippakunnassa on jo otettu käyttöön Ruotsin mallin mukainen häirintätapausten käsittelyjärjestelmä.

Seksuaalista häirintää vastustava #totuusvapauttaa-kampanja on osa maailmanlaajuista #metoo-kampanjaa.

Kuva: Totuusvapauttaa.fi-kampanjan verkkosivu

Lue myös:

Rivouksia, seksiehdotuksia, käsiksi käymistä – tätä on seksuaalinen ahdistelu kirkossa

Hiippakunnassa syytös hyväksikäytöstä – Luoma: ”Oli sana sanaa vastaan – mitä voin piispana tehdä?”

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPaavi Franciscuksen mukaan Isä meidän -rukouksen käännöksessä on epäonnistunut kohta
Seuraava artikkeliPyhän Nikolauksen luunkappaleeksi epäilty pyhäinjäännös ajoitettiin 300-luvulle

Ei näytettäviä viestejä