Joensuun keskustassa voi jälleen vaeltaa seimeltä seimelle loppiaiseen saakka.
– Hienoa, että seimipolku on saatu aikaan ja ihanaa, että ihmiset pysähtyvät katsomaan ja ajattelemaan, miksi vietämme joulua, iloitsee joensuulainen Marja Ilvonen Taitokorttelissa seimen äärellä.
Yksi Joensuun Taitokorttelin vanhoista aitoista on pyhitetty jouluseimiasetelmalle, jossa on kookkaat puusta veistetyt ihmishahmot Maria, Joosef, paimen ja tietäjä sekä seimi Jeesus-lapsineen ja lammas ja pikkuinen vasikka.
Marja Ilvonen oli Taitokorttelissa kävelyllä Raili Sistosen kanssa.
– Erittäin tärkeää, että ihmiset pystyisivät kokemaan joulun syvemmän merkityksen, Raili Sistonen kiitti seimipolun järjestäjiä.
Ekumeeninen seimipolku ilahduttaa idean isää
Joensuun seimipolkuajatuksen isä on evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoherra Petri Rask, joka kaksi vuotta sitten puhui ideasta silloiselle Pohjois-Karjalan yrittäjien puheenjohtajalle Matti Vuojärvelle. Miehet kyselivät Joensuun keskustan yritysten kiinnostusta asiaan. Yritykset suhtautuivat myönteisesti.
Tänä vuonna Joensuun kolmannella seimipolulla on 12 seimeä. Joka vuosi on tullut muutama seimi lisää.
Seimipolulla halutaan tuoda kaupallisen joulun lomaan joulun kristillinen sanoma.
– Seimistä on tullut mukava yhteinen juttu, Rask kiittelee.
Osa seimistä on joensuulaisten käsityöläisten taidonnäytteitä. Polulla on seimiä kuudesta eri maasta.
Kauppojen, pankkien ja kahviloiden lisäksi etapeiksi polulle ovat tulleet Joensuun ortodoksisen seurakunnan tiloissa oleva Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymäikoni ja Fida-kirpputorin seimi. Rask iloitsee seimipolun ekumeenisuudesta.
Seimet on asetettu paikalleen marraskuussa ennen ensimmäistä adventtia ja ne saavat olla esillä loppiaisen yli. Seimipolusta on tehty kartta, johon seimet on merkitty.
Seimen esille laittaminen on perheen yhteinen jouluaaton perinne
Kirkkoherra Petri Rask ja hänen puolisonsa, pitkän työuran kirkon lapsityössä tehnyt Aila Rask ovat seimiharrastajia.
He ovat keränneet jouluseimiä eri puolilta maailmaa, eniten Euroopasta. Heidän kokoelmastaan on polun varrella seitsemän seimeä. Kaikki alkoi syksyisestä vierailusta ystäväperheen luona Rautavaaralla 1980-luvun puolivälissä.
– Siellä paikallisen seurakunnan perhekerhon isät rakensivat talleja ja äidit muotoilivat askartelumassasta hahmoja. Ajattelin, että aika kiva juttu, Aila Rask muistelee.
Petrin vanhemmat toivat perheelle lahjaksi Italiasta pienen seimen. Raskien lapset olivat vielä tuolloin pieniä, joten Aila pohti, että olisi hyvä olla sellainen seimi, jonka hahmoja lapset voisivat käsitellä huoletta. Vankka tsekkilänen vaneriseimi löytyi Helsingistä.
Vuodesta 1988 jouluseimen esille laittaminen on ollut perheen yhteinen jouluaaton perinne, joka on tuonut perheen pienimmille konkreettiseksi jouluevankeliumin tapahtumat ja sanoman.
– Alussa lapset täyttivät seimeä niin innokkaasti, että jopa Sotilaskotisisarten puinen pienoisnukke päätyi asetelmaan mukaan, Aila Rask hymyili.
Seimiharrastus yhdistyi matkailuun
– Emme ole itse rakentaneet seimiä, vaan olemme ostaneet niitä matkoiltamme, Petri Rask kertoi.
Hänen mukaansa perheen lomamatkat ja -paikat ovat valikoituneet sen mukaan, missä on seimimuseo tai muu seimiin liittyvä kiinnostava kohde.
Raskit ovat viettäneet kaksi joulua Euroopassa, toisen Italiassa ja toisen Itävallassa. Muistojen lisäksi kotiin on tuotu erilaisia jouluseimiä.
Seimimatkojen kohokohtiin kuului Roomassa vietetty joulu, jolloin he menivät Colosseumin vieressä olevaan seimimuseoon, jossa parhaillaan rakennettiin seimiä.
– Etelä-Ranskasta Provencesta ostettiin savesta muotoiltuja santoneita eli pyhiä hahmoja, Aila Rask esittelee pientä keraamista seimiasetelmaa.
Rikkainta seimikulttuuri onkin juuri Etelä-Euroopan katolisissa maissa, kuten Italiassa ja Ranskassa Alppien eteläpuolella. Monet italialaisseimet ovat niin runsaita, että pyhää perhettä joutuu joukosta etsimään.
Saksankielisessä Euroopassa kuten Saksassa ja Itävallassa löytyy jopa kyliä, jossa on erikoistuttu seimien tekemiseen.
– Saksassa on kyliä, jotka ovat joutuneet lumen vuoksi eristyksiin. Silloin siellä tehdään seimiä, Petri Rask kuvaili yhtä matkailukohdetta.
Pienin jouluseimi mahtuu tulitikkurasiaan
Raskeilta löytyy ranskalaisten, italialaisten, itävaltalaisten ja saksalaisten seimien lisäksi perulainen, venäläinen, tansanialainen ja israelilainen jouluseimi. Pienin seimi mahtuu tulitikkurasiaan.
– Erityisen puhutteleva on tansanialainen yhdestä puusta taidokkaasti veistetty seimi, Aila ja Petri Rask kuvailevat.
Raskeilla on matkoilta kertynyt noin kolmekymmentä jouluseimeä. Perheen lapset ja kummilapset ovat saaneet rippilahjaksi oman seimen.
– Tämä seimijuttu on lähtenyt meiltä lapasesta, Aila Rask naurahtaa.
Raskit ovat ilahtuneita seimikulttuurin leviämisestä Suomeenkin. Seimiä rakennetaan myös ulos.
– Liperin kirkon edessä on jo muutamana vuonna ollut ohikulkijoiden ilona kauniisti tehty ulkoseimi, Aila Rask kertoi.
Kuvat: Riitta Makkonen. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.
1. Marja Ilvonen ja Raili Sistonen kävivät ihastelemassa Joensuun Taitokorttelin jouluseimeä.
2. Kahvila Hyve&Paheen ikkunassa on tirolilainen seimi.
3. Aila ja Petri Rask ovat keränneet jouluseimiä eri puolilta maailmaa. Aarrekaapissa on seimihahmoja Venäjältä ja jouluseimi Perusta.
Ilmoita asiavirheestä