Kotimaa Pron kirkkoherraraatia pyydettiin tällä kertaa ottamaan kantaa päivänpolttavaan aiheeseen.
Kysymys kuului: Mitkä ovat juuri nyt, poikkeuksellisen suuren työnseisauksen edellä, terveisesi hallitukselle, työnantajille ja ammattiyhdistykselle?
Kirkkoherraraatilaisten mukaan pienituloisten ajaminen toimeentuloluukulle ei kohenna taloutta. Säästöt ja elvytys on saatava tasapainoon, arvovaltakiistat pantava sivuun ja rikkaiden on maksettava veronsa Suomeen.
”Nyt ei ole aika taistella siitä, kuka on suurin pomo”
Nyt ei ole vastakkainasettelun eikä sanelun aika, vaan neuvottelun ja yhteisen sopimisen aika. Asioista ei saa tehdä arvovaltakysymyksiä. Nyt ei pidä taistella siitä, kuka on suurin pomo. Heikoimmassa asemassa olevien niskaan ei saa kaataa eniten. Meiltä, joille on enemmän annettu, saa myös enemmän ottaa.
– Kari Mantere, Ilmajoen seurakunta
”Onko työtätekevien suhteellisuudentaju kadonnut?”
Taloudellisesti huonoina aikoina kukaan ei voi vaatia hyvien aikojen etuja. Meidän työssäkäyvien on tingittävä ”omastamme”. Suomessa työn teon pitää olla tuottavampaa ja työn teettämisen edullisempaa. Jos kustannusten alennus johtaa työpaikkojen syntyyn ja säilyttää julkisen terveydenhuollon, se vaikuttaa nimenomaan työttömiä vahvistavasti. Kehittyvissä maissa tehdään 10-14 tunnin päivää. Yli 60 miljoonaa pakenee sotaa, vainoa ja nälkää. Useimmissa maissa pitkät lomat ja lomarahat ovat tuntemattomia. Emmekö suomalaisina huomaa, kuinka etuoikeutettuja olemme? Onko työtätekevien suhteellisuuden taju kadonnut? Rikkaiden on kannettava vastuunsa.
– Miika Hämäläinen, Keski-Lahden seurakunta
”Säästöt ja elvytys on saatava tasapainoon”
On tärkeää, että nykyhallitus on ihan oikeasti pystynyt tekemään päätöksiä. Jotakin on pakko tehdä maamme taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Kipeä kysymys on valinta säästötoimien ja elvytystoimien välillä. Molempia tarvitaan samanaikaisesti. Tämän hetkinen hallituksen toimien painopiste näyttää olevan säästämisen puolella. Sopeuttavat toimet tuntuvat kohdistuvan erityisesti palkansaajiin. Myös sosiaalisia tukia ollaan karsimassa. Tämän rinnalle tarvittaisiin enemmän välittömiä elvyttäviä toimia. Esimerkiksi Pisararadan rakentaminen olisi ollut tällainen hanke.
– Ann-Maarit Joenperä, Mäntyharjun seurakunta
”Kansan siirtyminen toimeentulotukiluukulle tuskin tuo säästöjä”
Jotkin hallituksen esittämät muutokset ovat seurakunnille työnantajina nykyisessä taloustilanteessa hyödyllisiäkin. Missä määrin ehdotukset sitten ovat oikeudenmukaisia työntekijän näkökulmasta, on toinen asia. Heikennykset työttömyysturvaan ja jotkin muut säästötoimet tuskin tuovat säästöjä, jos ne johtavat vain kansalaisten siirtymiseen toimeentulotuen piiriin ja lisäävät toivottomuuden ja kollektiivisen masennuksen määrää.
– Timo Hukka, Salon seurakunta
”On pakko luottaa myöhemmin koittavaan hyvään”
Tällaisessa tilanteessa omat terveiset tuntuvat latteilta ja merkityksettömiltä. Elämme vaikeita aikoja, jossa jokaisen tulee joustaa. Viisastenkiveä ei ole varmaan kenelläkään, sillä yksi leikkaus- tai supistuspäätös on toiselle hyvä ja toiselle huono. Täytyy vain luottaa siihen, että vaikeiden päätösten jälkeen ja ajan kuluttua näemme hyvän. Se ei ehkä lohduta tässä hetkessä, mutta onko meillä vaihtoehtoja?
– Antti Kupiainen, Askolan seurakunta
”Välttämättömien säästöjen kustannukset eivät jakaudu tasapuolisesti”
Yhteiskunnallisissa muutoksissa meidän on aina muistettava niitä kansalaisia, jotka ovat heikoimmassa tilanteessa. On ensisijaisesti viranomaisten, työantajien ja ammattiyhdistysten asia miettiä, mitkä ovat muutosten seuraukset. Nyt näyttää siltä, että se hinta, jolla välttämättömät säästötoimet maksettaisiin, ei jakaannu tasapuolisesti kansalaisten välillä. Tasapuolisuus olisi tärkeää.
– Roger Rönnberg, Esbo svenska församling
Lue kirkkoherrojen ajatuksia laajemmin Kotimaa Pron kaikille avoimesta jutusta täältä.
Kuvakollaasi: Emilia Karhu.
Ilmoita asiavirheestä