Tuoreet tilastot kertovat, että kirkosta paitsi erottiin, siihen myös liityttiin vilkkaasti viime vuoden aikana. Vuonna 2013 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi yli 15 000 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2012 kirkkoon liittyi 14 108 henkilöä.
Kirkkoon liittyneiden määrä on ollut hitaassa, mutta tasaisessa nousussa 1980-luvulta saakka, joskin kirkosta eroaminen on kasvanut voimakkaammin. Tänä vuonna kirkosta erosi ennakkotietojen mukaan yli 50 200 henkilöä, mikä on noin 9000 enemmän kuin viime vuonna. Tämänhetkisten tilastojen perusteella voidaan arvioida, että kirkkoon kuuluu nyt noin 75 prosenttia suomalaisista.
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketolan mukaan sekä vilkas kirkosta eroaminen että vilkas kirkkoon liittyminen kertoo siitä, että uskonto on Suomessa tällä hetkellä pinnalla.
– Ihmiset mittaavat nyt suhdettaan uskontoon ja kirkkoon. Aiheeseen liittyvä puntarointi näkyy monessa suunnassa: median nostamissa uutisissa, sosiaalisen median keskusteluissa, kulttuurissa sekä taiteessa. Ja se näkyy myös siinä, että ihmiset tekevät kirkkosuhdettaan koskevia ratkaisuja.
Ketola korostaa, että valtaosa suomalaisista sijoittuu ääripäiden väliin suhteessaan kirkkoon. Siksi liikettä tapahtuu sekä kirkkoon päin että pois siitä. Eroajien lukumäärä on suurempi, koska suurin osa suomalaisista on viime vuosikymmeninä kuulunut kirkkoon. Tutkijan mukaan kuitenkin myös aktiivinen liittyminen kertoo kirkkosuhteen uudenlaisesta tiedostamisesta.
– Katsomukselliset ikkunat ovat avautuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomalaiset tiedostavat, että on monenlaisia tapoja uskoa. Joillekin se tarkoittaa vanhojen siteiden katkaisemista, mutta joillekin kirkko näyttäytyy positiivisesti muunakin kuin vanhana tuttuna oletusarvona, Ketola sanoo.
Toimitusten suosio kertoo kirkon asemasta
Ketolan mukaan kirkkoon liitytään yleensä eri siirtymäriittien yhteydessä. Kasteella, konfirmaatiolla, häillä ja hautajaisilla on hänen mukaansa edelleen varsin vahva asema Suomessa.
– Kirkollisten toimitusten suosio on paljon, paljon alhaisempaa muualla Euroopassa.
Se, että uskonto kiinnostaa suomalaisia juuri nyt erityisen paljon, näyttäytyy Kimmo Ketolan mukaan erityisesti kulttuurin kentällä.
– Ilmiö on samankaltainen Suomessa ja Euroopassa yleisesti. Filosofit, kirjailijat, taiteilijat ja toimittajat kirjoittavat teoksia, joissa he käsittelevät omaa suhdettaan uskontoon. Suomessa näin ovat tehneet esimerkiksi Jukka Relander, Antti Eskola ja Anna Kontula. Myös teatterin- ja elokuvantekijät valitsevat usein aiheekseen uskonnon.
Kirkkoon liittyjät ilahduttivat kansliapäällikköä
Kirkon eri tahot ovat viime päivinä pitäneet esillä kirkkoon liittymistä ja kirkon jäsenyyttä myönteisenä ilmiönä. Näin teki esimerkiksi Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo julkisessa Facebook-päivityksessään: ”Kaikkien aikojen ennätysvuosi kirkkoon liittymisessä! Vuonna 2013 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi 15 142 henkilöä. Tervetuloa uudet kirkon jäsenet mukaan yhteisöön, joka on Suomen suurin. Se on yhteisö, jossa kerrotaan sanomaa armosta ja rakkaudesta. Se on yhteisö, jonka jäsenenä voi olla mukana hyvän tekemisen liikkeessä.”
Keskitalo käsitteli kirkkoon liittymistä ja siitä eroamista niin ikään tuoreessa Suomen Kuvalehden blogissaan, jossa hän paheksui toimittajien kritiikittömyyttä. Keskitalon mukaan useat eri mediat julkaisivat eroakirkosta.fi:n tiedotteen kirkosta eronneiden lukumääristä sellaisenaan ilman minkäänlaista journalistista arviointia.
”Kirkkoon saa liittyä ja siitä saa erota. Liittymisistä ja eroista pitää myös kertoa, onhan kirkko suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä yhteisö. Kysyn kuitenkin, onko median arvon ja omien periaatteiden mukaista suostua Eroa kirkosta -sivuston megafoniksi vuodesta toiseen”, Keskitalo kirjoittaa.
(Kuvassa Kalannin kirkko Uudessakaupungissa, kuva Olli Seppälä)
Ilmoita asiavirheestä