Pappina haluan kertoa kaikille armollisesta Jumalasta, joka todella rakastaa ja kannattelee elämässä ihan jokaista, sanoo Nousiaisten kirkkoherrana juuri aloittanut Jarno Johansson, 41.
Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka koronapandemia, sodat ja muu maailman epävakaus ovat saaneet monet ahdistumaan.
– Pinnan alla on paljon huolta ja pelkoa, joka näkyy muun muassa rippikouluissa. Keskusteluavun ja sielunhoidon tarve on lisääntynyt, ja tämä on kirkolle tuhannen taalan paikka. Tähän tarpeeseen meidän on seurakunnissa vastattava.
– Kristittynä meille on kuitenkin lahjotettu kestävä toivo. Jeesus on tullut valoksi maailmaan ja se on lohdullinen viesti. Mikä ikinä tapahtuukin, pieni elämämme on suuremmissa käsissä, Johansson sanoo.
Nousiaisten seurakunnan kirkkovaltuusto valitsi Jarno Johanssonin Nousiaisten kirkkoherraksi kokouksessaan 27.11.2024 yksimielisesti. Hän oli viran ainoa hakija. Edellinen kirkkoherra Outi Niiniaho irtisanoutui virastaan kesäkuussa 2024. Hän oli opintovapaalla jo vuodesta 2022, jolloin Johanssonista tuli Nousiaisten vs. kirkkoherra. Kesäkuusta 2024 alkaen Johansson on toiminut seurakunnassa vt. kirkkoherrana.
”Liityin opiskeluaikana 2010-luvun alussa luterilaiseen kirkkoon.”
JARNO JOHANSSON syntyi Turussa. Isä toimi vapaakirkon pastorina Raisiossa ja Järvenpäässä. Lapset olivat luonnollisesti mukana jumalanpalveluksissa ja rukouskokouksissa sekä kävivät pyhäkoulua.
– Saimme kuitenkin kasvaa aika vapaasti. Koin, että olimme tavallinen perhe.
– Isä on ollut minulle pappina esikuva: asialleen omistautunut, luotettava ihminen, jonka puheilla on katetta.
Henkilökohtaisen hengellisen heräämisen Johansson koki 18-vuotiaana. Hän kävi muun muassa pitämässä hartauksia vankiloissa ja janosi tietoa ja valmiuksia evankeliumin asian eteenpäinviemiseen. Vapaakirkon teologisella opistolla suoritetut kurssit eivät riittäneet sammuttamaan tiedonjanoa, joten Johansson jatkoi tietokoneiden esiasentajan työn ohessa teologian opintoja Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa.
– Lopulta irtisanouduin vakituisesta työstäni ja hain päätoimiseksi opiskelijaksi teologiseen. Liityin opiskeluaikana 2010-luvun alussa luterilaiseen kirkkoon ja koin sisäistä kutsumusta papin työhön.
Seurakuntaharjoittelun Johansson suoritti Etelä-Pohjanmaalla Ylistaron kappeliseurakunnassa.
– Kokemus oli vaikuttava. Sain rovasti Jukka Tuppuraiselta hyvän perehdytyksen ja esimerkin maalaispapin työhön. Samalla sydäntäni lähelle tuli herännäisyys. Seurat ja erityisesti sanomaltaan väkevät Siionin virret vetosivat minuun samoin kuin körttiläinen matalakirkollisuus.
Teologian maisteriksi Jarno Johansson valmistui vuonna 2015, ja tammikuussa 2016 hänet vihittiin 11 kuukautta kestäneeseen seurakuntapapin virnasijaisuuteen Nousiaisten seurakuntaan. Tätä ennen hän oli toiminut kesäteologina Hauholla, Padasjoella ja Keravan seurakunnassa. Myöhemmin sijaisuus Nousiaisissa jatkui vakituisena seurakuntapapin työnä.
Suoritettuaan kirkon johtamiskoulutukset Johansson oli vuoden verran seurakuntapastorina ja nuorisotiimin esimiehenä Turun Katariinanseurakunnassa, jonka alueella sijaitsevat muun muassa Ylioppilaskylä sekä Varissuon monikulttuurinen asuinalue.
– Nautin joka hetkestä, mutta samalla hyvät suhteet Nousiaisiin säilyivät. Olin ajatellut, että ehkä joskus vuosien päästä haen sinne kirkkoherraksi. Paluu Nousiaisiin tapahtui kuitenkin varsin nopeasti. Tunsin seurakunnan ja seurakunta tunsi minut.
KIRKKOHERRANA JARNO Johansson haluaa olla innostava ja positiivinen suunnannäyttäjä. Esimiehenä hän haluaa mahdollistaa kaikille hyvät edellytykset tehdä työtä ja toteuttaa itseään.
– Pyrin olemaan reilu ja avoin. Toivon, että hihastani voi ottaa kiinni matalalla kynnyksellä. Olen sydämeltäni seurakunnan paimen ja haluan kehittää erityisesti jumalanpalveluselämää niin, että siitä tulisi koko kansan juttu.
Manner-Suomen vanhimman seurakunnan jumalanpalveluselämässä perinteet ovat kunniassa eikä kehittämistä tehdä kehittämisen vuoksi. Jotta jumalanpalveluselämä tavoittaisi mahdollisimman laajat kansanjoukot, yhteistyötä on kuitenkin tehty esimerkiksi lukuisten eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Edellisvuoden kasteperheet saavat aina alkuvuodesta erityisen kutsun messuun.
– Jumalanpalvelustyöryhmän kanssa mietimme uusia avauksia.
Nousiaisten seurakunnassa on myös muun muassa isien ja lasten junaratailtoja. Nousiaisten päivien päätöstapahtumana seurakunta järjesti Elämäni laulu -tilaisuuden, jossa läsnä olivat myös kunnanjohtaja ja elinvoimapäällikkö.
– Lisäksi olemme järjestäneet kaksi kertaa Koko kylä syö -tapahtuman, joihin tuli paljon väkeä yhteiselle aterialle. Tällaisiin matalan kynnyksen tilaisuuksiin saapuu paljon heitäkin, jotka eivät normaalisti käy kirkossa.
Pientä noin 10 hengen työyhteisöään Johansson kiittää perheenomaiseksi, tiiviiksi, nuorekkaaksi, motivoituneeksi ja innokkaaksi. Pienuus tuo toki mukanaan myös haavoittuvuutta. Kun työalansa ainoa työntekijä sairastuu tai hänen perheenjäsenensä sairastaa, työkuviot menevät aina uusiksi. Myös lomien ja vapaiden järjestely vaatii paljon sijaisia.
”Suren sitä, että kirkkomme on niin polarisoitunut ja lähes repeämässä liitoksistaan.”
NOUSIAISTEN SEURAKUNNASSA on tällä hetkellä noin 3500 jäsentä. Alueella asuu paljon maatalousyrittäjiä ja iäkkäämpää väkeä, mutta toisaalta myös lapsiperheitä. Seurakunnan jäsenmäärä on laskussa, kuten kaikkialla muuallakin.
– Meillä on kuitenkin monipuolista toimintaa ja elämme vireästi lähellä ihmisiä. Pienessä seurakunnassa seurakuntalaiset tulevat hyvin läheisiksi. On helpompaa pitää esimerkiksi siunauspuhe ihmiselle, jonka on oikeasti tuntenut. Pienellä paikkakunnalla meillä on myös hyvät verkostot ja yhteistyökuviot.
Tulevaisuuden haasteiksi Johansson nimeää talouden sekä sen, miten pieni seurakunta pystyy pitämään huolta kiinteistöistään.
– Alueellamme on jatkuvasti keskusteluja seurakuntaliitoksista. Nousiaisten seurakunnalla on kuitenkin toistaiseksi hyvin vahva halu pysyä itsenäisenä, juurevana maalaisseurakuntana.
Nousiaisissa ihmiset ovat Johanssonin mukaan varsinaissuomalaiseen tapaan aluksi hieman varauksellisia, mutta tutustumisen jälkeen sydämellisiä ja lämminhenkisiä.
Seurakunnassa järjestetään sekä herännäisseuroja että evankelisia tilaisuuksia.
– Omasta taustastani johtuen minun on helppo ymmärtää eri herätysliikkeiden kristittyjä ja yhteistyö on luontevaa.
– Suren sitä, että kirkkomme on niin polarisoitunut ja lähes repeämässä liitoksistaan. Ääripäät eivät kohtaa ja kirkko näyttäytyy ulospäin riitaisena. Kirkko on seisonut Suomessa kauan sijoillaan ja uskon, että näistäkin myllerryksistä selvitään. Meidän on nähtävä, että olemme yhteisellä asialla, ja etsittävä sitä, mikä yhdistää. Meillä on maailman tärkein sanoma, joka ei saisi unohtua riitelyn alle.
PURJEHDUS ON Jarno Johanssonille rakas harrastus ja henkireikä. Hän on mukana klassikkoveneporukassa ja lisäksi perheellä on oma purjevene. Johanssonin perheeseen kuuluvat Turussa pappina työskentelevä vaimo Sini Johansson sekä 6- ja 3-vuotiaat lapset.
– Mikään ei ole parempaa pään tuuletusta, kun lähteä seilaamaan maailman kauneimpaan Turun saaristoon. Retkeilemme perheen kanssa saaristossa paljon kesäisin.
Johansson myös lukee mielellään. Viime vuonna hän luki laskelmiensa mukaan loppuun saakka 68 kirjaa. Fyysistä treeniä saadakseen hän liittyi viime kesänä Turun Miekkailijoihin.
– Miekkailu on hyvää paineiden purkua. Elämässä pitää olla muutakin kuin työ. Näin työlle tulee terveet rajat.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä