Jukka Keskitalo. Pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti
Talouselämä
-lehdessä perjantaina, että vuonna 2015 Suomessa on enää noin 100 kuntaa.
Keskitalon mukaan kirkkolaissa on jo nyt eväitä reagoida nopeaan kuntien vähenemiseen. Seurakunnat voivat muodostaa yhtymän tai ne voivat yhdistyä.
Jos Kataisen sanat käyvät toteen, Keskitalon mukaan kirkkoon tarvitaan uudenlaisia seurakuntien rakenneratkaisuja. Tämä puolestaan edellyttäisi muutoksia kirkkolakiin, mikä ei käy aivan pikapikaa.
Seurakuntien rakennemuutosten työryhmä sai hiljattain valmiiksi loppuraportin, joka lähetetään tiistain kirkkohallituksen täysistunnosta laajalle lausuntokierrokselle. Työryhmä päätyi suosittamaan rovastikunta-mallia kirkon paikallistason rakenteiden kehittämiseksi.
Keskitalon mukaan rovastikuntamalli olisi yhtymämallin ja kappeli-/alueseurakuntamallin eräänlainen välimuoto. Rovastikunta hoitaisi seurakuntayhtymää kevyemmällä rakenteella seurakuntien yhteiset toiminnot. Samalla se turvaisi paikallisseurakuntien identiteetin ja seurakunnan nimen.
– Tällä ratkaisulla pystyttäisiin reagoimaan kuntaliitoksiin ilman että joutuisimme vastoin tahtoa perustamaan moniportaisia seurakuntayhtymiä tai ylisuuria seurakuntia, Keskitalo sanoo.
Keskitalon mukaan on todennäköistä, että rovastikuntamalli korvaisi seurakuntayhtymämallin. Kyse ei kuitenkaan olisi nykyisistä rovastikunnista, vaan yksi rovastikunta kattaisi jatkossa vähintään yhden uuden kunnan alueen. Esimerkiksi Helsingin seurakunnat muodostaisivat yhden rovastikunnan. Uusia rovastikuntia olisi siis noin sata, keskimäärin kymmenen hiippakuntaa kohti.
– Rovastikuntien sisällä voisi olla ehkä enemmänkin seurakuntia kuin nyt, koska seurakunnat olisivat hallinnollisesti kevyempiä.
Keskitalon toivoo, että lausuntokierros antaisi selkänojaa viedä uudistusta eteenpäin. Hän näkisi Suomessa mieluummin satakunta rovastikuntaa kuin paljon yhtymiä ja mammuttisuuria seurakuntia.
Jos lausuntokierros tuo rovastikuntamallille riittävästi tukea, asia voitaisiin viedä periaatelinjauksena marraskuun kirkolliskokouksen käsittelyyn. Vuoden 2013 aikana valmisteltaisiin kirkkolain muutokset ja 2013 syksyllä kirkolliskokous voisi päättää asiasta lopullisesti.
– Jos kaikki menisi oikein sujuvasti ja löytyisi yksimielisyys kirkolliskokouksessa, uusi lainsäädäntö voisi olla voimassa vuoden 2015 alusta eli nippanappa pysyisimme kuntauudistuksen aikataulussa.
Lue myös: Kirkko aikoo myllertää rakenteensa
Ilmoita asiavirheestä