Kirkolliskokous käsitteli viime viikolla aloitetta, joka pureutuu konfirmaation ja kodin siunaamisen kaavojen kautta siunaamisen teologiaan.
21 edustajan allekirjoittama aloite esittää, että Kirkkohallitus valmistelee selvityksen siunaamisen teologiasta. Selvityksen pohjalta päivitettäisiin konfirmaatiomessun ja kodin siunaamisen kaavoja.
Konfirmaation nykykaavat eivät aloitteen mukaan vastaa enää muuttunutta rippikoulusuunnitelmaa. Aloitteessa todetaan, että uudet kirkkokäsikirjat otettiin käyttöön 20 vuotta sitten ja niitä valmisteltiin 15 vuotta. Aloitteen mukaan kaavojen uudistus tukisi konfirmaatiomessujen toteuttamista seurakunnissa.
Allekirjoittajat toteavat, että edellisen kaavan käyttöönoton jälkeen konfirmaatioissa on yleistynyt muun muassa käytäntö, jossa kummit osallistuvat konfirmoitavan nuoren siunaamiseen. Aloitteessa huomautetaan, että siunaaminen näyttää olevan yksi konfirmaation keskeinen sisältö niin teologisesti kuin osallistujien kokemuksen kannalta. Siunaamisen teologinen sisältö on kuitenkin hämärä.
Allekirjoittajien mielestä konfirmaatiokaavaa uudistettaessa olisi luontevaa tarkastella myös kodin siunaamisen kaavaa, sillä siunaamisen teologia liittyy olennaisesti tähänkin toimitukseen.
”Ajantasaiset ja teologisesti perustellut kaavat kaikkien etu”
Aloitteen esitteli kirkolliskokouksen salissa edustaja, kirkkoherra Aulikki Mäkinen. Hän totesi, että aloitteen on allekirjoittanut joukko pappeja ja nuorisotyöntekijöitä tavallisista seurakunnista.
Mäkinen huomautti, että nyt seurakunnissa konfirmaation toteuttamiseen liittyy arkuutta ja epäselvyyttä siitä, mitä kaavassa voidaan muokata ja mitä ei.
– Ajantasaiset ja teologisesti perustellut kaavat olisivat kaikkien etu. Kestää vielä pitkään, ennen kuin kirkolla on taloudellisia resursseja käsikirjojen kokonaisuudistukseen. Siksi olisi hyvä aloittaa jostakin ja samalla etsiä suuntaa tulevaisuuteen.
Edustaja, nuorisotyönohjaaja Juha Perilä halusi kuulua aloitteen allekirjoittajiin, jotta ”kirjoihin ja kansiin saataisiin se, mikä on nähty hyväksi ja toimivaksi.”
Edustaja, pappi Ruut Hurtig huomautti, että kun koronaepidemian aikana on mietitty konfirmaatiojärjestelyjen turvallisuutta, on pitänyt pohtia entistä tarkemmin, mistä konfirmaatiossa on kyse. Näiden kokemusten jälkeen konfirmaatiokaavan arvioimiselle on erityisen hedelmällinen hetki.
Edustaja, kirkkoherra Arto Antturi sanoi kannattavansa selvityksen tekemistä. Hän totesi, että jumalanpalveluselämää uudistettaessa tarvitaan vahvaa teologiaa.
– Siunaamisen teologia nousee luomisen teologiasta. Kaikki siunaaminen on viime kädessä liittymistä siihen siunaukseen, jonka Jumala luomalleen maailmalleen antaa. Tämän vuoksi siunaamista on voitu myös käyttää väärin. On yritetty siunata jotain sellaista, mitä Jumala ei siunaa. Ja silloinhan siunaus kääntyy kiroukseksi.
Piispa Jari Jolkkonen kehotti miettimään, kuuluisiko valmistelutyö ehdotuksen mukaisesti Kirkkohallitukselle vai sittenkin piispainkokoukselle. Lisäksi hän kysyi, vastaisiko ohje tarpeeseen paremmin kuin kaava.
– Jos me muutamme yhtä kaavaa tai sen osaa, sehän tarkoittaa, että Kirkollisten toimitusten kirja vanhentuu. Jos kaikille papeille hankitaan uusi Kirkollisten toimitusten kirja, sen kustannus on varmaan noin 150 000 euroa.
Keskustelun päätteeksi aloite lähetettiin käsikirjavaliokuntaan, jolle perustevaliokunta antaa lausunnon.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Kirkolliskokous otti vastaan piispojen avioliittokirjeen – viisi piispaa kommentoi, viisi oli hiljaa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.