Elokuun alussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle on jätetty edustaja-aloite, jossa perätään kirkkoon kokonaisvaltaista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Suunnitelmassa yhdenvertaisuuden vaatimus voitaisiin ulottaa koskemaan uskonnonharjoitusta.
Aloitteessa todetaan, että Suomessa ihmisten yhdenvertaista kohtelua ohjaavat erityisesti laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä yhdenvertaisuuslaki. Tasa-arvolain tarkoituksena on ”estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä”. Lisäksi lain tarkoituksena on ”estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä”.
Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena puolestaan on ”edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa”.
Molemmat lait sitovat kirkkoa työnantajana. Aloitteessa todetaan, että vaikka yhdenvertaisuuslaki ei koske uskonnonharjoitusta, kirkko voi itsenäisesti soveltaa sitä myös uskonnon harjoittamiseen, kuten jumalanpalveluksiin, muihin uskonnollisiin tilaisuuksiin sekä opetus- ja julistustoimintaan.
Allekirjoittajien mielestä kirkon on määriteltävä, miten ja missä uskonnonharjoituksen yhteyksissä se päättää sallia syrjivää kohtelua tai opetusta.
Aloitteessa huomautetaan, että kirkossa tarvitaan yhdenvertaisuuden tarkastelua myös kirkon jäsenten, ei ainoastaan työnantajan, näkökulmasta. Toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on yleisesti yhteiskunnassa käytössä oleva työkalu, aloitteessa todetaan.
Allekirjoittajat esittävät, että kirkolliskokous pyytää kirkkohallitusta tekemään kokonaiskirkolle toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelma sisältäisi mallin seurakuntien käyttöön.
Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kirkolliskokousedustaja Hanna Mithiku toteaa, että yhdenvertaisuus on kokonaisvaltainen haaste kirkossa ja allekirjoittajat haluavat, että sitä käsitellään sellaisena. Mithiku uskoo, että suunnitelman laatiminen auttaisi kartoittamaan tämänhetkisiä yhdenvertaisuusongelmia kirkossa ja löytämään niihin ratkaisuja.
– Nyt kirkossa puhutaan yhdenvertaisuudesta, mutta ei sidota konkretiaan, mitä se tarkoittaa. Lainsäädäntö määrittää yhdenvertaisuuskysymyksiä selkeästikin, mutta kirkossa elää vahvana käsitys siitä, ettei lainsäädäntö sido uskonnonharjoitusta. Ei ole kuitenkaan selkeää, mitä uskonnonharjoitus tarkoittaa ja haluammeko, että uskonnonharjoituksen varjolla saa toimia yhdenvertaisuuden vastaisesti.
Mithiku huomauttaa, ettei kirkossa ole esimerkiksi nimettyä henkilöä, jolle ilmoittaa, jos havaitsee puutteita yhdenvertaisuudessa.
Aloitteen ovat allekirjoittaneet seuraavat edustajat: Hanna Mithiku, Viivi Ali-Löytty, Kirsi Hiilamo, Pauliina Järvinen, Katri Korolainen, Eija Juuma, Päivi Raunu, Minni Kuisma, Olli Löytty, Mimosa Mäkinen, Ville Kämäräinen, Tuulia Kuntsi, Ulla-Maj Wideroos, Olli-Pekka Silfverhuth, Wiking Vuori, Marjaana Toiviainen, Tuula Okkonen, Joni Kumlander, Markku Jalava, Tarja Vehkaoja, Katariina Pitkänen, Päivi Linnoinen, Tarja Välimäki, Ulla Ruusukallio, Anna Lintunen, Jukka Hautala, Rolf Steffansson, Marja Heltelä, Mia Anderssén-Löf.
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Kirkolliskokouksen edustaja-aloite vaatii kirkkoon suunnitelmaa, joka puuttuisi yhdenvertaisuuden ongelmiin myös julistuksessa
Ilmoita asiavirheestä