Kirkolliskokousedustaja, Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen ottaa osaa kirkon avioliittokompromissista käytävään keskusteluun. Perinteistä avioliittokäsitystä puolustava Turtiainen kannattaa omantunnonvapautta sateenkaaripareja vihkiville papeille. Edellytyksenä olisi Turtiaisen mukaan, että myös nämä papit sitoutuisivat kirkon perinteiseen avioliitto-opetukseen.
Turtiaisen ajatus on vastaus toisen kirkolliskokousedustajan Katri Korolaisen ehdotukseen. Korolainen esitti äskettäin, että papeille määriteltäisiin vihkimisiin määräaikainen omantunnonvapaus esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Sen jälkeen kaikkien virassa olevien pitäisi olla valmiita vihkimään avioliittoon myös samaa sukupuolta olevia. Uusia pappeja ei vihittäisi virkaan, elleivät nämä suostu vihkimään sateenkaaripareja.
Viime syksynä Jouni Turtiainen ehdotti, että pappi voisi halutessaan toimittaa samaa sukupuolta olevan parin siviilivihkimisen ja sen yhteydessä piispainkokouksen salliman rukouksen parin kanssa ja puolesta. Nyt Turtiainen sanoo joutuneensa pohtimaan ajatustaan uudelleen.
Korolaisen ehdotuksen Turtiainen kertoo kuulevansa niin, että tämä haluaa etsiä kompromissia ja viedä keskustelua eteenpäin. Ajatusta omantunnonvapauden määräaikaisuudesta Turtiainen kutsuu kuitenkin oudoksi.
– Ymmärrän, että Katri yrittää välttää virkakysymyksen ansan. Näen, mistä hänen ehdotuksensa nousee, mutta en voi hyväksyä ehdotuksen logiikkaa, Turtiainen sanoo.
Korolainen totesi Kotimaa24:n haastattelussa, että naispappeuden ympärillä käytävä keskustelu on edelleen avoin haava. Naispappeuden vastustajille luvattiin 1980-luvulla kirkossa niin sanottu kotipaikkaoikeus, jonka ei enää katsota toteutuvan. Siksi monet perinteisellä avioliittokannalla olevat pelkäävät, että vaikka he saisivat vihkikysymyksessä omantunnonvapauden, se vietäisiin pois ennemmin tai myöhemmin.
”Omantunnonvapaus ei voi olla määräaikainen, sillä ihmisoikeudet eivät ole määräaikaisia”
Jouni Turtiainen pitää Katri Korolaisen ehdotusta ongelmallisena siksi, että hänen mukaansa omantunnonvapaus ei voi olla määräaikainen.
– Ihmisoikeudet eivät ole määräaikaisia. Ei ilmaisunvapaudesta tai uskonnonvapaudestakaan voi neuvotella, Turtiainen sanoo.
Lisäksi Korolaisen ehdotus johtaisi Turtiaisen mielestä kirkon varmaan jakautumiseen. Hän sanoo, että työntekijät jaettaisiin vuohiin ja lampaisiin eli niihin, jotka suostuvat vihkimisiin, ja niihin, jotka eivät suostu. Turtiaisen mukaan kävisi niin kuin virkakysymyksessä: perinteisellä kannalla olevat joutuisivat lopulta virkakieltoon.
Turtiainen sanoo rakastavansa kirkkoa niin paljon, ettei ole valmis sen hajoamiseen. Siksi hän sanoo keskustelleensa, kilvoitelleensa ja etsineensä kompromissia.
– On pitänyt taistella Jumalan edessä tämän kysymyksen äärellä.
Kilvoittelunsa seurauksena Turtiainen sanoo päätyneensä aiempaa realistisempaan käsitykseen. Enää hän ei kannata pappien toimittamia siviilivihkimisiä vaan sitä, että kirkolliseen vihkimiseen luotaisiin nykyisen kaavan rinnalle sukupuolineutraali kaava. Ajatuksessaan Turtiainen seuraa emeritaprofessori Eila Helanderin mallia. Helander esitti viime syksynä piispainkokouksen tilaamassa selvityksessä, että kirkon ei tarvitsisi muuttaa avioliittokäsitystään mutta papit voisivat saada oikeuden vihkiä tai olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja.
”Kompromissit eivät ole loppuun asti johdonmukaisia”
Turtiaisen mukaan sukupuolineutraalia kaavaa käyttäisivät papit, jotka omantunnonvapauteensa nojaten vihkisivät samaa sukupuolta olevia. Näidenkin pappien pitäisi Turtiaisen mielestä sitoutua opettamaan avioliitosta kirkon perinteisen käsityksen mukaan. Käytännössä pappi kertoisi Turtiaisen mukaan vaikkapa rippikoulussa, että kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä, valtion avioliittokäsitys on toinen, ja vihkimisissä kirkko on antanut papeille omantunnonvapauden.
Jos kirkko tekisi tällaisen kompromissin, se liittyisi maailmanlaajan kirkon opetukseen ottaen samalla huomioon yhteiskunnallisen todellisuuden, Turtiainen katsoo.
– Kirkko ei voi luopua avioliitto-opetuksestaan, mutta realismia on, että valtiossa, jossa elämme, on toisenlainen avioliittokäsitys.
Helanderin selvitystä on vastustettu sanomalla, että kirkko ei voi ajaa kaksilla raiteilla. Turtiainen toteaa, että kompromissi tarkoittaa kuitenkin nimenomaan toisaalta-toisaalta-asennetta.
– Sitä se on parisuhteissakin, tai muuten pannaan kantapäät vastakkain ja lusikat jakoon. Kompromissit eivät ole loppuun saakka johdonmukaisia. Niissä on aina kaksi näkemystä yhdessä.
Turtiainen ottaa Raamatusta esimerkin, joka kuvaa hänen mielestään kompromissin luonnetta.
– Paavali vastusti jyrkästi pakanoiden ympärileikkaamista. Timoteuksen kohdalla hän teki kuitenkin poikkeuksen. Hän halusi ottaa Timoteuksen mukaan lähetystyöhön eikä halunnut, että tämän ympärileikkaamattomuus herättäisi pahennusta juutalaisissa.
”Omantunnonvapaus pitää rajata selvästi”
Vihkijöille myönnettävä omantunnonvapaus pitäisi määritellä tarkkaan, Turtiainen sanoo. Omantunnonvapaus saattaa hänen mielestään avata Pandoran lippaan, joka voisi johtaa siihen, että kaikista kirkon opetukseen liittyvistä kysymyksistä tulee vain omantunnonkysymyksiä.
– Siksi omantunnonvapaus pitää rajata selvästi koskemaan niitä, jotka eivät voi sitoutua avioliittokysymyksessä kirkon opetukseen, Turtiainen sanoo.
Pappien jakaminen vuohiin ja lampaisiin estettäisiin Turtiaisen mukaan sillä, että rekrytoinnissa ei saisi kysyä vihkikantaa.
– Avioliittoon liittyy syviä teologisia kysymyksiä, mutta avioliittolain muutoksen myötä näen samaa sukupuolta olevien vihkimisen ennen kaikkea kirkkopoliittisena kysymyksenä. Kun työntekijöitä rekrytoidaan, poliittisia kantoja ei saa kysyä.
Kuva: Jukka Granström
Lue myös:
Kirkolliskokousedustaja esittää: Papeille vihkimisiin määräaikainen omantunnonvapaus
Kirkolliskokouksessa virisi kiinnostus tehdä papeista siviilivihkijöitä – ”Käännetään kaikki kivet”
Kommentti: Pappi siviilivihkijänä ei olisi win-win-tilanne, vaan lose-lose-tilanne
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.