Kirkon tulevaisuus on syksyn kirkolliskokousviikon suuri teema. Siitä ovat yhtä mieltä kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja Johannes Leppänen ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Katri Korolainen.
Molemmat ovat kirkolliskokouksen maallikoita. Leppänen edustaa Lapuan hiippakuntaa, Korolainen tulee Helsingin hiippakunnasta.
Kirkolliskokouksen syysistunto järjestetään Turussa tällä viikolla, 8.–11. marraskuuta. Istuntoviikko on nykyisen kirkolliskokouksen toinen. Uusi kirkolliskokous aloitti kautensa viime keväänä.
Heti istuntoviikon aluksi kirkolliskokous alkaa käsitellä mietintöä, joka tilattiin viime vuonna perustetulta kirkon tulevaisuuskomitealta. Mietintö käsittelee kirkon organisaation ja toimintamallin uudistamista. Komitea linjaa, miten kirkko voisi nykyistä paremmin vastata yhteiskunnan muutokseen ja toteuttaa perustehtäväänsä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Johannes Leppäsen mielestä mietintö tarjoaa kirkolliskokoukselle eväitä syvälliseen keskusteluun.
”Suunta on oikea mutta riittämätön”
Kirkolliskokouksen täysistunto lähettänee mietinnön Katri Korolaisen johtaman tulevaisuusvaliokunnan käsiteltäväksi.
Tulevaisuusvaliokunta voi pyytää siitä lausuntoja muilta valiokunnilta, kuten hallinto- ja perustevaliokunnalta.
Korolainen kiittää komiteaa siitä, että mietintö pysyy napakasti tehtävänannossa.
– Suunta on oikea mutta riittämätön, hän luonnehtii.
Tällä Korolainen tarkoittaa sitä, että täysin mullistavat rakennevaihtoehdot jäävät mietinnöstä uupumaan. Toisaalta hän pitää hyvänä, että esitykset nykyrakenteeseen ovat konkreettisia.
Selkeistä, heti toteutettavista esityksistä Korolainen nostaa esiin hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisen. Komitea esittää, että niiden sijaan vahvistettaisiin maallikoiden edustusta tuomiokapituleissa.
Korolainen on tyytyväinen myös siihen, että komitea haluaa vahvistaa nuorten osallisuutta kirkossa. Nuorille ja nuorille aikuisille ehdotetaan kiintiöpaikkoja niin seurakuntien hallintoon kuin kirkolliskokoukseenkin.
Korolainen toivoo, että koko mietintö voitaisiin tuoda valiokunnista kirkolliskokouksen hyväksyttäväksi keväällä tai viimeistään ensi syksynä.
Avioliitto puhuttaa
Keskustelua on luvassa myös avioliitosta. Keskiviikkona kirkolliskokous saa tiedoksi kolme tilaamaansa asiakirjaa.
Piispainkokoukselta otetaan vastaan elokuun lopussa valmistunut selonteko kirkon avioliitto-opetuksesta.
Kirkkohallitus puolestaan on valmistellut pari viikkoa sitten julkistetun oikeudellisen selvityksen avioliittolain muutoksen vaikutuksista kirkolle. Kirkkohallituksella on ollut valmistelussa myös keskustelumalli, joka ohjaa asiasta eri mieltä olevia rakentavaan vuoropuheluun.
– Nämä asiat tulevat ilmoituksina, joille ei tule valiokuntakäsittelyä. Se, millaisia aloitteita ne lähtevät myöhemmin poikimaan, on toinen juttu, Leppänen sanoo.
Toistaiseksi avioliittoa koskevia aloitteita ei ole jätetty. Korolainen uskoo, että tästä huolimatta aihe puhuttaa niin täysistunnossa kuin Kirkkohallituksen kyselytunnillakin.
Kirkolliskokous on saanut kritiikkiä siitä, että sen päätöksenteko on jumissa määräenemmistösäännösten takia. Leppäsen mielestä arvostelijat ovat niitä, jotka haluavat nopeaa muutosta. Ne, jotka eivät halua, ovat tyytyväisiä.
Avioliittokysymyksessä Leppänen on tyytyväinen kirkon nykytilanteeseen. Korolainen haluaa, että maaliskuussa kirkko iloitsee sitoutuvien kanssa ja myöhemmin vihkii samaa sukupuolta olevia.
Kumpikin toivoo, että kirkolliskokouksen keskustelu pysyy kaikkia kunnioittavana.
Taloutta ja nelivuotiskertomusta
Leppänen nostaa viikon tärkeistä asioista esiin kirkon ensi vuoden talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2017–19.
Korolainen odottaa Kirkon nelivuotiskertomuksen käsittelyä. Tuorein nelivuotiskertomus kattaa vuodet 2012–2015.
– Edellinen nelivuotiskertomus oli synkkä romahduttaja, mutta sen jälkeen olemme kirkkona tormistautuneet paljon, Korolainen katsoo.
Istuntoviikon pieniin mutta tärkeisiin asioihin kuuluu Korolaisen mielestä arkkipiispan vaalitapaa koskevien säännösten muuttaminen. Tavoitteena on lisätä muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutusta vaalissa, sillä arkkipiispan kokonaiskirkolliset tehtävät ovat lisääntyneet.
Asiasta valmistunut lakivaliokunnan mietintö tulee tällä viikolla kirkolliskokouksen täysistunnon käsittelyyn.
Kuvat: Jukka Granström ja Olli Seppälä. Kuvankäsittely: Emilia Karhu.
Ilmoita asiavirheestä