Kirkolliskokous otti tällä viikolla vastaan kirkon it-hankkeista ja niiden kustannuksista tehdyn ulkopuolisen selvityksen. Keskiviikkona kirkolliskokouksen salissa käydyssä keskustelussa kiitettiin selvitystä ja soimattiin sen tuloksia.
Kirkolliskokous pyysi selvityksen viime syksynä ja se valmistui muutama viikko sitten. Selvityksen mukaan Kirkon taloushallinnon palvelukeskus (Kipa) ei ole täyttänyt sille asetettuja säästötavoitteita. Keskittämisen piti pudottaa kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon yhteenlaskettuja kustannuksia vuositasolla 26 miljoonasta eurosta 17–19 miljoonaan euroon. Näin ei ole käynyt, vaan kustannukset ovat nousseet 30 miljoonaan vuodessa.
Tähän mennessä Kipan kustannukset ovat olleet 67 miljoonaa, ja säästöjä on saatu vain 7 miljoonaa. Selvityksen mukaan myöskään jäsentietojärjestelmä Kirjuri ei ole täyttänyt sille asettuja toiveita.
Selvityksen esitellyt kirkkoneuvos Leena Rantanen totesi, että selvityksessä annettiin palautetta kirkon heikosta projektinhallinnan ja muutosjohtamisen osaamisesta.
Selvitys: Kipan roolia on muutettava
It-hankkeita koskevassa selvityksessä voimakkain kritiikki kohdistui Kipaan, ja sitä koski myös suurin osa salissa kuulluista puheenvuoroista.
Kipan käyttäminen koetaan vaikeaksi ja sen hyötyjä pidetään vähäisinä, Kyselyyn vastanneista vajaasta 3 700 kirkon työntekijästä 70 prosenttia oli eri mieltä siitä, että Kipan järjestelmät olisivat helppokäyttöisiä. Harvempi kuin joka kymmenes oli edes jokseenkin samaa mieltä siitä, että Kipan avulla on voitu tehostaa seurakunnan toimintaa.
Selvityksen mukaan nykyistä toimintatapaa on uudistettava ja Kipan roolia muutettava. Ensimmäisenä vaihtoehtona ehdotetaan, että Kipa tarjoaisi seurakuntien talous- ja henkilöstöhallintoon yhteisiä alustoja ja niihin liittyviä tukipalveluja. Seurakunnat kuitenkin vastaisivat hallinnon toiminnasta.
Toinen vaihtoehto olisi, että seurakunnista siirretään Kipan vastuulle enemmän tehtäviä niin, että päällekkäinen työ vähenee. Kolmantena vaihtoehtona selvityksessä pidettiin henkilöstö- ja taloushallinnon palvelujen kilpailuttamista.
– Tieto lisää tuskaa. Tämä ei ollut lähtökohtana selvitykseen johtaneen aloitteen tekemiseen, mutta tuskaa lisäävää tietoahan sieltä tuli, selvityksen ohjausryhmään kuulunut edustaja Heikki Sorvari sanoi.
Hänen mukaansa vaadittuja säästöjä on vaikea saada aikaan seurakuntien taloushenkilöitä vähentämällä.
Markku Hekkala moitti, että Kokkolan seurakuntayhtymässä maksetaan kymmeniä tuhansia vuodessa työstä, josta suurin osa tehdään seurakunnassa.
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja, edustaja Rolf Steffansson totesi, että Kipasta tulee usein puhetta seurakunnan työntekijöiden kanssa.
– Siinä mielessä Kipa on hyvä, että vaikka olisi teologisesti eri mieltä asioista, niin aina on jotain keskusteltavaa, kun keskustelee Kipasta.
Isot ja pienet seurakunnat eri asemassa
Sami Ojala totesi, että hän on ollut 11 vuotta kirkolliskokouksessa ja silti hänelle on epäselvää, kuka koko kirkkoa koskevista strategisista ratkaisuista on vastuussa.
– Meidän on pakko hankkia kirkkoon hankeosaamista. Muuten me hankitaan mitä sattuu, ja se maksaa. Meillä ei ole varaa tehdä tällaisia virheitä.
Seija Kuikka sanoi, että 45 000 jäsenen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa kokemukset Kipasta ovat hyviä.
– Isot ja pienet seurakunnat ovat eriarvoisessa asemassa. Isot pystyvät vähentämään henkilöstöä, mutta pienessä vähästä on vaikea vähentää.
Piispa Björn Vikström huomautti, että kirkolliskokous teki päätöksen aikanaan sellaisten tietojen varassa, jotka eivät pitäneet paikkansa. Hän lisäsi, että selvityksessä ei edes näy se työaika, jota seurakunnissa käytetään ohjelmien oppimiseen ja käyttämiseen.
– Tuntuu siltä, että on luotu raskas, hidas ja vaikeakäyttöinen järjestelmä, joka ei tuo säästöjä, ja sitten syytetään siitä käyttäjiä.
Vikström ehdotti, että Kipa palvelisi jatkossa seurakuntien tukijärjestelmänä.
Selvitys antoi moitteita myös kirkon jäsentietojärjestelmä Kirjurille. Selvityksen mukaan kirkonkirjojen digitointi täytyy saada valmiiksi mahdollisimman pian, sillä Kirjurista odotetut hyödyt eivät toteudu ennen kuin digitointi on saatettu loppuun. Digitointi on kuitenkin kunkin seurakunnan omalla vastuulla.
Kirjurin piti tuottaa 30 miljoonan säästöt kymmenen vuoden aikana. Tähän mennessä järjestelmä on tullut maksamaan 22 miljoonaa, ja säästöä on tullut 700 000 euroa.
Kuva: Jukka Granström. Kirkolliskokous syksyllä 2017.
Lue myös:
Pääkirjoitus: Kirkon it-hankintojen luvatut säästöt antavat odottaa itseään
Selvitys: Kipa on maksanut 67 miljoonaa euroa, tuonut säästöä 7 miljoonaa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.