Harva tiennee, että evankelis-luterilaisen kirkon nykyisessä kirkkojärjestyksessä luetellaan velvollisuuksia myös ihan tavallisille kirkon jäsenille.
Kirkkojärjestyksen ensimmäisen luvun viidennessä pykälässä jäsenen velvollisuuksista säädetään seuraavasti: ”Kirkon jäsenen tulee osallistua jumalanpalvelukseen, käyttää muutenkin armonvälineitä ja edistää seurakunnan tehtävän toteuttamista. Kirkon jäsenen tulee noudattaa kristillistä elämäntapaa, solmia avioliittonsa säädetyllä tavalla, antaa kastaa lapsensa ja huolehtia heidän kristillisestä kasvatuksestaan.”
Mitä näistä kohdista pitäisi ajatella?
Kirkkohallituksen hallinto-osaston johtaja, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja naurahtaa puhelimessa.
– Niin no, ne kuvaavat jäsenyyden ihannetta, hän toteaa.
Jäsenet voivat kuitenkin huokaista helpotuksesta. Rangaistuksia ei seuraa niillekään, jotka eivät täytä ehtoja. Säännöksellä ei ole oikeudellisia vaikutuksia.
Pykälä löytyy jo vuoden 1869 kirkkolaista, tosin hiukan erilaisessa sanamuodossa. Tuolloin laissa viitattiin kristillissiveelliseen elämäntapaan ja kirkon pyhittämään avioliittoon.
Vuonna 1994 voimaan tulleen kirkkojärjestyksen valmistelussa säännöstä ei ole sen kummemmin perusteltu, Pirjo Pihlaja kertoo. Kirkkojärjestyksen kommentaarissa vuodelta 2008 todetaan, että kyse on niin sanotusta ihannepykälästä.
Juuri nyt on epäselvää, miten jäsentä koskevan ihannepykälän käy tulevaisuudessa. Kirkon lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan, ja kirkkolainsäädännön kodifiointityöryhmä on ehdottanut mietinnössään, että kyseinen säännös poistetaan kirkkojärjestyksestä. Lainsäädännön uudistamista koskevassa esitysluonnoksessa ihannepykälästä luopumista perustellaan sillä, että pykälällä ei ole oikeudellisia vaikutuksia.
Luonnos lähtee tänä keväänä lausuntokierrokselle. Lopullisesti uuden kirkkolain ja kirkkojärjestyksen hyväksyy kirkolliskokous.
Tavoitteena on, että kirkon uusi lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2020 alussa.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Luterilaiselle kirkolle uusi kirkkolaki
Ilmoita asiavirheestä