Kirkon mediasäätiön tuotantotuet julki – katso, ketkä saivat suurimmat summat

Kirkon mediasäätiö on myöntänyt syksyn 2017 tuotantotuet. Asiasta kertoo Kirkon viestintä tiedotteessaan.

Tuotantotukea myönnettiin 24 hankkeelle yhteensä 139 000 euroa. Hakemuksia saapui 70 kappaletta.

Suurimmat 20 000 euron tuet myönnettiin Kari Hotakaisen käsikirjoittamalle elokuvalle Ihmisen osa ja Einari Paakkasen ohjaamalle dokumentille Murtomaa.

Kolmanneksi suurin tuki, 15 000 euroa, meni lasten animaatioelokuvalle Erään paimenkoiran tarina, jonka ohjaa Jaana Wahlforss. Lisäksi Zaida Bergrothin ohjaama pitkä elokuva Marian lapset ja Tiina Madissonin käsikirjoittama ja ohjaama Nepalin morsiamet saivat molemmat 10 000 euron tuen.

Kari Hotakaisen romaaniin perustuva ja Juha Lehtolan ohjaama Ihmisen osa kertoo nykyaikaisesta suomalaisesta perheestä, jonka markkinatalous hajotti.

Einari Paakkasen Murtomaa-dokumentti kertoo maahanmuuttajalapsista, jotka tutustuvat Suomeen opettelemalla hiihtämistä. Dokumentti tarkastelee sitä, millainen kokemus on sopeutua Suomeen ja minkälaisiin asioihin ihminen kiinnittyy ja identifioituu uudessa kotimaassaan.

Animaatioelokuva Erään paimenkoiran tarina on poikkeavasta näkökulmasta kerrottu tarina joulunajan tapahtumista. Elokuvan graafinen ulkonäkö perustuu italialaisen freskomaalarin Giotton taiteeseen.

Suurin osa tuetuista hankkeista on tv-dokumentteja. Tukea saivat myös esimerkiksi AR- eli lisätty todellisuus -sovelluksen kehittäminen, radiodokumenttisarja, tutkimus, sekä queer-ohjelmistokokonaisuus Tampereen elokuvajuhlille.

Kirkon mediasäätiö jakaa tuotantotukea uskontoa ja elämänkatsomusta käsitteleville ohjelmille kaksi kertaa vuodessa.

Kaikki syksyn 2017 myönnetyt tuotantotuet voi katsoa Mediasäätiön sivuilta.

Kuva: Freeimages

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliSiunaamisesta rangaistu pappi: Tuomiokapitulin päätös on epäjohdonmukainen
Seuraava artikkeliOulun tuomiokirkon kello rikki – peruskorjattu toissa vuonna

Ei näytettäviä viestejä