Tutkimus toteutettiin keväällä 2013 ja sen avulla haluttiin selvittää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sosiaalisen median palvelujen tunnettuutta, mielikuvia, käyttöä ja käyttötarpeita. Vastaajia oli 1007 ja heistä 48 prosenttia oli miehiä ja 52 prosenttia naisia.
Tutkimukseen vastanneista yli puolet pitää kirkon läsnäoloa sosiaalisessa mediassa positiivisena ja nykyaikaisena.Fb:n käyttäjistä kuitenkin vain noin 10 prosenttia tuntee ja tietää jonkun seurakunnan Fb-yhteisön.
Erot seurakuntien välillä Facebook-yhteisöjen hyödyntämisessä ovat suuria.
Kirkolliset blogit tunnetaan vielä huonommin kuin seurakuntien Fb-sivut. Paras tapa saada blogeja ihmisten tietoisuuteen on linkittää niitä Facebookiin.
Tutkimukseen vastanneet kokivat arvokkaana, että kirkko toimii vastavoimana koville arvoille. Heikommista välittäminen niin Suomessa kuin muualla, ihmisarvo- ja ihmisoikeuskysymysten esiin nostaminen, konkreettinen läsnäolo ja apu haastavissa elämäntilanteissa sekä ylipäätään humaanien näkökulmien edustaminen ovat laajasti puhuttelevia asioita, joissa kirkon toivotaan olevan aktiivinen.
Tutkittavilta tuli myös konkreettisia ehdotuksia ja toiveita siitä, miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää näiden tärkeiden asioiden edistämisessä ja seurakuntalaisten aktivoimisessa:
”Nettisivujen kautta voisi hakea vapaaehtoisia esim. lukemaan vanhuksille ääneen vanhainkotiin ja auttamaan erilaisissa seurakunnan tilaisuuksissa. Ja vielä, asia pitäisi ilmaista jotenkin että ’tarvitaan kolme kukkienasettelijaa tulevan sunnuntain kirkkokahveille’ ennemmin kuin ’voit tulla auttamaan erinäisiin tilaisuuksiin ’. Ihmisille tulee yleensä aina hyvä olo, jos ilmaistaan että he ovat tarpeellisia ja haluttuja.” (nainen, noin 30v.)
Sosiaalinen media oletetaan usein keinoksi lähestyä nimenomaan nuoria. Tutkimus antoi kuitenkin selkeitä viitteitä siitä, että sosiaalisen median rooli kirkon toiminnassa on paljon laajempi kuin vain ’nuorten houkuttelu’ tai imagon nuorentaminen. Yllättävää oli esimerkiksi jo se, että tutkimus kiinnosti nimenomaan varttuneempia ihmisiä. Lähes 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista oli 55-79 -vuotiaita.
Ilmoita asiavirheestä