Kotimaa24 kysyi kirkon tutkimuskeskuksesta mistä Suomen muita Pohjoismaita vilkkaampi kirkosta eroaminen johtuu. Tutkija Kimmo Ketolalle ilmiö on tuttu.
– Tanskassa kirkosta erotaan paljon vähemmän kuin Suomessa, eroajia on viime vuosina ollut yleensä alle 10 000 vuodessa. Syntyperäisistä tanskalaisista hyvin suuri osa, lähes 90 prosenttia kuuluu kirkkoon, ja kirkon jäsenyyden lasku on Tanskassa enemmän tekemisissä maahanmuuton kanssa, Ketola sanoo.
Ilmiötä on hänen mukaansa yritetty selittää useita eri näkökulmista.
– Yksi tekijä on noussut esiin toistuvasti. Suomessa kirkolla on terävämpi julkinen profiili. Tanskassa kirkko on niin kiinteä osa valtiota, että kenelläkään ei ajatella olevan oikeutta puhua kirkon nimissä mitään. Kyseessä on matalan profiilin kansankirkko, jossa vierastetaan ajatusta, että edes piispat pystyisivät edustamaan koko kirkkoa.
Tutkija Kati Niemelä on todennut, että kirkkoa myös käsitellään tanskalaismediassa paljon vähemmän kuin Suomessa. Ketolan mukaan kirkkoa ei Tanskassa mielletä itsenäiseksi toimijaksi.
– Homokysymys ratkaistiin Tanskassa valtiovallan päätöksellä, joka määräsi kirkon tekemään siunauskaavan. Tämäkään debatti ei nostanut siellä esiin sellaista mediamylläkkää kuin täällä. Vähän paradoksaalisesti tilanne näyttää siltä, että kun kirkko on Suomessa ollut pidempään itsenäisempi suhteessa valtioon, se heijastuu voimakkaampana keskusteluna kirkon roolista, Ketola sanoo.
Kristillisyys mielletään hänen mukaansa osaksi tanskalaisuutta. Kirkon epäitsenäisyydestä kielii myös se, ettei kirkolliskokousta ole Tanskassa lainkaan.
Ruotsin kirkko on rakenteeltaan Suomen kirkkoa lähempänä. Vahvat herätysliikkeet terävöittävät Suomen kirkon julkista profiilia Ketolan mukaan myös suhteessa Ruotsiin.
– Herätysliikkeiden läsnäolo on ollut omiaan korostamaan ajatusta, että kirkkoon ja kristillisyyteen liittyy vahva tunnustus ja opin korostus.
Vuonna 2011 kirkkoon kuului Islannissa 77 %, Suomessa 77 %, Norjassa 77 %, Tanskassa 80 % ja Ruotsissa 69 % väestöstä. Samana vuonna kirkosta erosi Suomessa noin 1,1 %, Ruotsissa 0,8 %, Tanskassa 0,3 % ja Norjassa noin 0,2 % jäsenistä. OECD:n tilastojen mukaan vuonna 2011 ulkomailla syntyneitä oli Suomessa oli 5, Tanskassa 8, Norjassa 12 ja Ruotsissa 15 prosenttia väestöstä. Ketolan mukaan maahanmuuttoa koskevien lukujen vertailukelpoisuutta haittaa se, että esimerkiksi Ruotsissa noin neljäsosa maahanmuuttajista on kotoisin muista Pohjoismaista ja he voivat siten luontevasti integroitua Ruotsin kirkkoon. Lisäksi Ruotsalaisissa tilastoissa ulkomailla syntyneisiin lasketaan myös ulkomailta maahanmuuttaneiden lapset, vaikka he olisivat syntyneet Ruotsissa.
Lue myös:
Jo 30 000 kirkosta eroajaa tänä vuonna
Ilmoita asiavirheestä