Kirkon viime vuoden tilastot tarjosivat tuttua tarinaa. Seurakuntalaisten määrä väheni, kun liittyviä ja kastettuja oli vähemmän kuin eronneita ja kuolleita. Synkkien lukujen keskeltä löytyi myös valonpilkahduksia.
Alkuvuodesta kirkon tilastokone alkaa puksuttaa vuosittaisia tilastokoontejaan. Niistä ensimmäisiä tunnuslukuja on kirkon jäsenmäärä edellisen vuoden viimeisenä päivänä.
Vuodenvaihteessa tuo lukema oli 3 904 293, mikä tarkoittaa noin 71 prosenttia koko väestöstä.
Monesti mediassa keskitytään tosin kirkosta eronneiden määrään. Siihen on julkisuudessa kiinnytty enemmän kuin kastettuihin, kuolleisiin tai liittyneisiin seurakuntalaisiin. Liittyneillä tarkoitetaan vähintään 15 vuotta täyttäneitä, jotka liittyvät evankelis-luterilaiseen kirkkoon kasteen tai uskontunnustuksen kautta tai palaavat takaisin erottuaan ensin kirkosta.
Tuoreista tilastoista selviää, että viime vuonna eroajia oli 52 292. Se on odotettu määrä, sillä kymmenen viime vuoden keskiarvo asettuu noin 55 000 eroajaan vuodessa. Vuosittaiset määrät tosin vaihtelevat hurjasti 40 000:sta 80 000 jäseneen.
Nuoret aikuiset sekä eroavat kirkosta että liittyvät kirkkoon ahkerimmin
Vuosi 2017 oli jäsentilastoissa muutenkin tuttua tarinaa. Kun ynnää eronneisiin kastetut, kuolleet ja liittyneet, kirkon jäsenmäärä pienenee noin prosentilla vuodessa. Kuolleiden määrä on pysynyt parikymmentä vuotta noin 40 000:ssa. Kastettujen määrä alkoi vähetä vuonna 2010. Seitsemässä vuodessa se on pienentynyt kolmanneksella.
Liittyneiden määrä on ollut kasvussa runsaat kymmenen vuotta. Vuosina 1999–2008 liittyneitä oli yli tai alle kymmenentuhatta. Viime vuosina heitä on ollut 16 000–17 000.
Lukujen taustalta löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kuten arvata saattaa, joka toinen kirkosta eroaja on 20–39-vuotias. Mutta niin on joka toinen kirkkoon liittyväkin.
Monesti muistetaan mainita, kuinka nuoret eroavat muutettuaan omilleen toiselle paikkakunnalle opiskelemaan tai töihin. Samaan hengenvetoon voisi mainita, että kirkon ovi käy pari-kolmekymppisillä toiseenkin suuntaan. Syyt tähän ovat varmasti moninaiset ja vaihtelevat henkisestä etsinnästä silkkaan haluun saada prameat kirkkohäät.
Tälle ikäluokalle on viritetty viime vuosina näkökulmasta riippuen entistä puhuttelevimpia tai punastuttavampia tapahtumia pikadeiteistä K18-iltoihin. Pääpaino ryhmätoiminnassa on kuitenkin sitä nuoremmissa, etenkin 0–14-vuotiaissa. Syykin on ymmärrettävä, teini-ikä ja itsenäistyminen etäännyttävät nuoria kaikenlaisista instituutioista.
Eroajien enemmistön motiivi jää toisinaan epäselväksi
Ja hönkäilee se ajan henki myös kirkon seminaareissa. Esimerkiksi tammikuussa Kirkon johtamisforumissa pohdittiin sitä, miten kirkkoherra voisi brändätä itsensä. Tässä asiassa on kuulemma vielä paljon parannettavaa.
Osattiin brändäystä tai ei, mielikuvien kanssa kirkonkin on pakko tasapainotella. Huhtikuu oli kuukausista julmin, sillä silloin kirkosta erottiin poikkeuksellisen paljon edellisiin vuosiin verrattuna. Eroajien määrä kasvoi huomattavasti niinä päivinä, kun uutisissa kerrottiin pappien osallistuneen pakkopalautuksia vastustaviin mielenilmauksiin. Näissä tapauksissa erot saattavat henkilöityä yhteen tai kahteen pappiin tai ihan vain siihen, että otsikossa näkyy sana kirkko.
Aina ei tosin ole selvää, mikä eroajien enemmistön motiivi edes on. Tammikuussa Helsingin piispaa Teemu Laajasaloa on riepoteltu luottokortin käytöstä lööppejä myöten, ja kirkosta eroamiset kiihtyivät muutaman viikon ajaksi. Kun Kotimaa24 kysyi asiasta Eroakirkosta.fin tiedottajalta, hänen mukaansa aika harva mainitsi eronsa syyksi Laajasalon toiminnan.
Kirkosta eroamispiikkeihin onkin otettu viisaan hötkyilemätön linja, eikä niitä jäädä vatvomaan. Jäsenmäärän pienenemistä ei ehkäistä takertumalla yksittäisiin tapahtumiin. Sellainen voisi pikemminkin kiihdyttää eroamista.
Rippikoulun suosio säilyy, konfirmaatio vetää väkeä messuun
Kaikki kirkon toimintaan liittyvät tilastouutiset eivät ole kuitenkaan synkkiä. Esimerkiksi rippikouluun osallistuu vuodesta toiseen selvästi yli 80 prosenttia ikäluokasta. Vuonna 2017 rippikouluissa oli kirkon tilastojen mukaan 48 171 osallistujaa, mikä on osapuilleen neljän viime vuoden tasolla.
Konfirmaatiomessujen myötä rippikoulut myös piristävät messussa kävijöiden määrän sellaisiin lukemiin, joihin ei edes joulukuussa tai pääsiäisen aikaan ylletä. Viime heinäkuussa eri messuihin osallistui yhteensä 365 065 ihmistä. Hiljaisimmassa kuussa eli helmikuussa vastaava luku oli 130 000.
Vihkimiset vähenevät, kansainvälisyys lisääntyy
Yksi viime vuosien kehityskulkuja on myös se, että innostus kirkkohäihin vähenee. Vielä vuonna 2012 avioliittoon vihkimisiä oli 14 465, kun viime vuonna niitä oli enää 7 700. Kehitys heijastuu myös vihkitilaisuuksiin osallistuneiden määrään. Siinä missä vuonna 2012 niissä kävi runsaat 881 000 ihmistä, vuonna 2017 kävijöitä oli enää 499 000.
Syksyllä 2017 kirkkososiologian professori emerita Eila Helander julkaisi piispainkokoukselle tekemänsä selvityksen kirkon vihkioikeudesta. Siinä todettiin, kuinka vihkioikeuden säilyttämistä puoltaa se, että vihkitilaisuuksilla kirkko tavoittaa laajasti erilaisia ihmisiä. Tuo tavoittavuus näyttää tilastojen valossa vuosi vuodelta heikkenevän.
Kiinnostava tiedonsirpale löytyy myös siitä, miten jäsenmäärät kehittyivät eri kieliryhmien välillä. Suomea äidinkielenään puhuvien määrä väheni vuodessa noin 1,2 prosenttia, ruotsia ja saamea puhuvien 1,1 prosenttia. Sen sijaan muita kieliä edustavien määrä kasvoi noin kolme prosenttia, noin viidelläsadalla ihmisellä liki 17 000 seurakuntalaiseen.
Vuonna 2017 Suomen evankelis-luterilainen kirkko muuttui siis astetta monikielisemmäksi ja kansainvälisemmäksi. Kehitys antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan kirkko kulkee myös pitkällä aikavälillä.
Lähteet: Kirkon jäsentilastot 2017 ja 1999–2016. Kirkon toimintatilastot 2017 ja 1999–2016.
Kuva Vantaan hääyöstä: Pekka Sakki/ Lehtikuva
Lue myös:
Kirkon uusi tilastointijärjestelmä jakaa mielipiteet – hyvä apuväline vai väärää priorisointia?
Nuorten erovirta ravistelee kirkon verotuloja ja identiteettiä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä