Kirkon palveluksessa olevista jo 70 prosenttia on naisia. Lisäksi kirkollisen alan tutkinnon suorittaneista viisi kuudesta on naisia. Kirkkohallituksen Ammatillisen koulutuksen ryhmän mielestä tasaisemman sukupuolijakauman saavuttaminen edellyttäisi sitä, että miehiä saataisiin hakeutumaan kirkollisen alan koulutuksiin aiempaa enemmän.
– Ihmisten odottavat, että kirkon töissä on sekä miehiä että naisia. Jos työntekijäkunta voimakkaasti naisistuu, se ei ole kirkon omien tavoitteidenkaan mukaista. Rekrytointistrategiassa nimittäin toivotaan, että kirkon työt kiinnostaisivat tulevaisuudessakin sekä miehiä että naisia, sanoo koulutussuunnittelija Eeva Salo-Kopperi kirkon koulutuskeskuksesta.
Esimerkiksi papeiksi vihittävistä kuusi kymmenestä suurin on nyt naisia.Enemmistö vihityistä on edelleen nuoria aikuisia, mutta vihityissä on aiempaa enemmän yli 41-vuotiaista alan vaihtajia, joilla on usein toisen alan tutkinto.Talousjohtajat seurakunnissa ovat perinteisesti olleet miehiä, mutta uusista talousjohtajista yhä useampi on nainen, samoin kanttoreista.
Päinvastaistakin kehitystä voi tapahtua, sillä esimerkiksi vuonna 2010 lapsi- ja perhetyön perustutkinnon (lastenohjaaja) opinnot aloitti puolet enemmän miehiä kuin edellisinä vuosina.
Epätasainen tilanne
Kirkon rekrytoimistilanne on tällä hetkellä varsin epätasainen. Se on hyvä joillakin kirkon työaloilla, mutta toisiin tehtäviin on ollut vaikeuksia saada pätevää henkilökuntaa.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pappien rekrytoimistilanne on erinomainen, mutta toisaalta Helsingin hiippakunnassakin on ollut hankalaa löytää tarpeeksi lastenohjaajia. Mikkelin, Lapuan ja Porvoon hiippakunnissa puolestaan kanttoreita on ollut vaikeaa saada työhön.
Monet valmistuneista hakeutuvat töihin muihin tehtäviin, joihin tutkinto antaa kelpoisuuden.
Lue kokonaisuudessaan Ammatillisen koulutuksen ryhmän raportti
Ilmoita asiavirheestä