”Kirkon työntekijät osin” – Miten hallituksen listausta kriittisistä aloista pitäisi tulkita kirkossa?

Hallitus julkaisi tiistaina listan aloista, jotka ovat koronavirusepidemian aikana yhteiskunnan kannalta kriittisiä.

Koulut ja oppilaitokset suljettiin ja lähiopetus keskeytettiin tänään keskiviikkona. Kriittisillä aloilla työskentelevät vanhemmat voivat kuitenkin viedä kouluun perusopetuksen 1.–3. vuosiluokilla ja koulussa järjestettävässä esiopetuksessa olevat lapsensa.

Päivähoito-oikeuteen kriittisten alojen listaus ei virallisesti vaikuta. Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ovat auki, mutta vanhempia on pyydetty pitämään lapset kotona, jos se suinkin on mahdollista.

Valtioneuvoston kansliasta on kommentoitu medialle, että kriittisten alojen lista tehtiin nopealla aikataululla ja sitä voidaan tarpeen mukaan täydentää. Silti listalla on satojatuhansia työntekijöitä, opetusministeri Li Andersson arvioi hallituksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Kaksi kirkkoa koskevaa mainintaa

Hallinnonaloittain ryhmitellyllä listalla on kaksi mainintaa, jotka koskevat kirkon työntekijöitä. Toinen on ”henkisen kriisinkestävyyden kannalta kirkon ja seurakuntien työntekijät osin”. Toinen on ”hautaustoimi”.

Kirkon akateemiset AKI ry:n toiminnanjohtaja Jussi Junni tulkitsee ensimmäisen kohdan koskevan evankelis-luterilaisessa kirkossa hengellisen työn tekijöitä: pappeja, kanttoreita, diakoniatyöntekijöitä, nuorisotyönohjaajia ja lapsityöntekijöitä.

– Valtionhallinto on tunnistanut seurakuntien roolin olla yhteiskunnan henkisenä tukena kriisissä. Tässä suhteessa on hyvä, jos hengellinen työ seurakunnissa mukautuu toimimiseen uusissa olosuhteissa, Junni sanoo.

Valtioneuvosto puhuu listauksessaan ”kirkosta” ja ”seurakunnista” määrittelemättä, mitä kirkkoja tai seurakuntia tarkoitetaan. Jussi Junni sanoo ajattelevansa, että tässä tilanteessa tarvitaan kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia, myös muita kuin kristillisiä kirkkoja.

Suurta paikallista vaihtelua

Toinen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöitä koskeva kohta on listalla mainittu hautaustoimi. Kirkon alat ry:n toiminnanjohtajan Paula Aaltosen mukaan hautaustoimen kriittistä työtä tekeviin kuuluu seurakunnissa suntioita, haudankaivajia, emäntiä, krematoriotyöntekijöitä ja hautausmaatyöntekijöitä.

– Suomessa kuolee joka päivä noin 150 ihmistä. Seurakunnat huolehtivat ihmisten hautaamisesta kaikissa olosuhteissa, Aaltonen sanoo.

Käytännössä se, ketkä mainituista seurakuntien työntekijöistä tekevät poikkeusoloissa kriittistä työtä, vaihtelee paikallisesti paljonkin.

– Työyhteisössä on hyvä käydä keskustelua siitä, keiden katsotaan kuuluvan kriittistä työtä tekevien joukkoon. Kirkkoherran näkemys painaa asiassa, Jussi Junni arvioi.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Piispat: Jumalanpalvelukset toimitetaan ja striimataan kirkkotilassa ilman läsnä olevaa seurakuntaa

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHerättäjä-Yhdistys aloittaa yt-neuvottelut koronaepidemian takia
Seuraava artikkeliPiispat tarkensivat: Hautaan siunaamiseen voivat osallistua lähimmät omaiset, vaikka heitä olisi yli kymmenen

Ei näytettäviä viestejä