Kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama on huolissaan kirkon työntekijöiden missiologisen osaamisen rapautumisesta.
– Pappien ja seurakuntien muiden työntekijöiden peruskoulutukseen ei enää vuosiin ole kuulunut pakollista opetusta missiologiasta, evankelioimisesta, lähetysteologiasta tai lähetystyöstä, Rusama sanoo.
Näin on Rusaman mukaan teologian maistereiden koulutuksessa Helsingissä, Joensuussa ja Åbo Akademissa, kanttorikoulutuksessa sekä Diakonia-ammattikorkeakoulussa.
Erityinen lisähuolenaihe on hänen mielestään kirkon rahoittaman määräaikaisen Helsingin yliopiston missiologian yliopistonlehtorin tehtävän loppuminen heinäkuussa 2016.
– Sen sijaan kirkolliskokous päätti viime vuonna myöntää viideksi vuodeksi rahoituksen kaupunkiteologian yliopistonlehtorin tehtävään. Kirkon viralliset puheet lähetystyöstä ja käytännön päätökset ovat ristiriidassa keskenään.
Rusama ei vähättele kaupunkiteologian merkitystä ja hänen mukaansa kirkolliskokouksen päätöksessä toki on tosin viittauksia missiologiaan. Hän toteaa, että Helsingin yliopiston helmikuisessa tekstissä kaupunkiteologian lehtoraatista mainitaan myös missiologia, mutta ei mitenkään merkityksellisenä lähetysteologian, evankelioimisen teologian tai ylipäätään missiologian näkökulmasta.
– Näyttää siis siltä, että ei ole takeita lähetykseen liittyvien kysymyksien käsittelemisestä yhdelläkään pakollisella kurssilla. Yksikään tuleva pappi ei siis jatkossakaan saa teologian opinnoissaan sekuntiakaan opetusta kirkon missiosta.
Huoli koskee pakollista perusopetusta. Vapaaehtoisena aineena missiologiaa on aina voinut lukea aine- ja syventävissä opinnoissa.
Uskooko kirkko missioonsa?
Rusama viittaa myös kirkon tutkimuskeskuksen selvityksiin. Niiden mukaan luterilaisessa kirkossa erityisesti nuorempi papisto suhtautuu välinpitämättömästi tai kielteisesti lähetystyöhön.
– Tämä johtuu siitä, että heiltä puuttuu tietoa, tai sitten tiedot ovat koulutuksen puutteiden vuoksi vanhoja tai virheellisiä, Rusama otaksuu.
Missiologian asema opetuksessa liittyy Rusaman mielestä siihen, että teologian kovasta ytimestä ylipäätään annetaan pakollisessa peruskoulutuksessa hieman keveät eväät.
Kirkon lähetysteologi on tilanteesta hyvin huolissaan ja heittääkin palloa kirkon päättäville tahoille. On selvää, että yliopistot ja Diak ovat itsenäisiä oppilaitoksia, ja päättävät itse opetuksestaan.
Rusaman mielestä yhteyttä kirkosta eri oppilaitoksiin voitaisiin tässäkin asiassa silti pitää, jos halutaan. Kirkolla täytyy olla mielipide siitä, mitä sen tuleville työntekijöille opetetaan.
– Asia on vakava. Kyse on lopulta siitä, uskooko Suomen evankelis-luterilainen kirkko enää omaan missioonsa. Onko kirkko oikeasti kiinnostunut siitä, että sen tulevilla työntekijöillä on tieto ja ymmärrys siitä, mitä kirkon olemukseen kuuluva missio tarkoittaa?
Jaakko Rusama on ekumeniikan dosentti Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Hänen eri yliopistoista saamien tietojen mukaan teologikoulutuksessa missiologiaa tai missiologisia teemoja on opetettu osana systemaattisen teologian, kirkkohistorian tai käytännöllisen teologian opetusta.
Sibelius-Akatemian kanttorien peruskoulutuksessa ei Rusaman tietojen mukaan ole lainkaan missiologista koulutusta. Ammattikorkeakouluissakin aihetta kosketellaan kirkon nuorisotyönohjaajakoulutuksessa hyvin vähän.
Kuva: Aarne Ormio. Jaakko Rusama on Kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi.
Lue myös:
”Etiikkaa painottavat kirkot eivät kasva”
Suomesta lähetettyjen lähetystyöntekijöiden määrä laskee
Ilmoita asiavirheestä