Kun Turun tuomiokirkossa mennään naimisiin tai vietetään messua, ylivahtimestari Marja Routilla riittää töitä. On kirkkotekstiilejä ja tekniikkaa hoidettavaksi. Ja tietenkin kävijämäärä on laskettava. Kun kirkkoväki on poistunut ja pyhä tila taas tiptop, Routi kirjaa osallistujien määrän kirkon uuteen tilastotietokantaan.
Samojen tilastojen äärellä on viikoittain Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan johtava diakoni Virpi Kylmälahti. Hän näkee tilastoista muun muassa sen, kuinka paljon ja millaisia kohtaamisia diakoneilla on ollut ja kuinka usein diakonian ryhmät kokoontuvat.
Tilastoista perusteluja verorahoille
Uusi, kootumpi tilastointi alkoi tämän vuoden alusta. Kirkkohallitus kokoaa seurakunnilta tietoa niiden toiminnasta, kuten messuista, tapahtumista ja diakonian kohtaamisista. Lisäksi tilastoihin kootaan suoraan Kirkon palvelukeskuksesta tiedot seurakuntien taloudesta. Uusissa tilastoissa näkyvät myös jatkuvasti päivittyvät tiedot seurakuntien jäsenistöstä.
Ennen seurakunnat kokosivat tilastot aina vuoden lopussa, nyt tilastotietoja pitäisi tallentaa noin viikon kuluttua tilaisuudesta tai kohtaamisesta. Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki, miksi uusiin tilastoihin siirryttiin?
– Tarkemmasta tilastoinnista saadaan luotettavampaa ja ajantasaisempaa tietoa. Nykypäivänä tarvitaan muutakin kuin vuosidataa.
Halmeenmäen mielestä seurakunnat voivat suunnitella toimintaansa yhä paremmin ja kertoa medialle ja valtiolle, missä kirkko menee.
– Tilastoista löytyy myös perusteluja verorahoille.
Onko tilastointi ykkösprioriteetti?
Sekä ylivahtimestari Marja Routi että johtava diakoni Virpi Kylmälahti arvelevat, että tilastointi tekee aikataulusta yhä kireämmän.
– Tilastot täytyy muistaa tehdä mahdollisimman pian myös kiireisimpinä aikoina, Routi sanoo.
Muisti ja sen aiheuttamat epävarmuustekijät huolettavat myös Hämeenlinnassa.
– Onko tämä meidän työssämme se ykkösprioriteetti, Kylmälahti pohtii.
Routin mielestä aikatauluhuolet helpottaisivat, jos tilastot voisi kauttaaltaan merkitä mobiilisovelluksen kautta. Tällä hetkellä mobiilisti voi tilastoida vain osan tilaisuuksista.
Tilastointi myös helpottaa käytännön arkea, Routi ajattelee. Tuplatilastoinnin vaara poistuu kokonaan, kun käytetään yhtenäistä tilastotietokantaa.
– Kaikki tilaisuudet tulevat varmemmin huomioitua, Routi sanoo ja lisää:
– Kunhan vain ehtii merkitä tiedot kalenteriin ajoissa eli kuuden päivän sisällä.
Inhimilliset tekijät arveluttavat
Kunhan vain ehtii ja muistaa. Siihen kiteytyy moni tilastohaaste. Parhaintakin järjestelmää käyttävät ihmiset, joilla on rajallinen määrä aikaa ja muistia.
Inhimilliset erehdykset näkyvät jo nyt Hämeenlinnan diakoniatilastoissa. Ryhmätoiminnan graafinen esitys näyttää hyvin harvalta. Se ei kuitenkaan johdu ryhmien vähyydestä vaan siitä, että tilastojärjestelmän aikatauluissa on ollut väärinkäsityksiä.
– Ohjeet on ymmärretty niin, että ryhmät merkitään vuoden lopussa, vaikka ne olisi jo pitänyt merkitä, Kylmälahti sanoo.
Toistaiseksi myöskään diakonian antamien taloudellisten avustusten todellinen määrä ei näy Kylmälahden mukaan tilastoissa.
Tilastointiaika todennäköisesti pitenee
Kirkkohallituksen Tuomo Halmeenmäki myöntää, että tilastointia varten varattu viikon aikataulu on tiukka. Siitä on tullut paljon palautetta, ja välillä tilastovastaavat ovat itsekin joustaneet päivissä.
– En vielä tiedä, mikä tallennusaika tulee olemaan, mutta todennäköisesti hieman pidempi kuin nykyinen.
Halmeenmäen mukaan uusi tilastointi parhaimmillaan säästää työaikaa.
– Seurakunnilla on kaksi vaihtoehtoa. Ne voivat käyttää omaa kalenterijärjestelmää, esimerkiksi Katrinaa tai Primea, joista tieto siirtyy suoraan meille. Vähintään 80 prosenttia tiedosta tulee ohjelmiston kautta. Tai sitten seurakunnat voivat käyttää Kirkkohallituksen lomakkeita, Halmeenmäki sanoo.
Kaikilla seurakunnilla ei kuitenkaan ole kalenterijärjestelmää. Seurakunnille syntyy myös kustannuksia kalenteriohjelmien käytöstä, kun taas Kirkkohallituksen lomakkeet ovat ilmaisia.
”Tilastot ovat 95-prosenttisesti oikeassa”
Tuomo Halmeenmäen mielestä kalenterijärjestelmässä tehty tilastointi on erityisen helppoa ja lomakkeetkin ovat nopeatäyttöisiä.
– Aiemmin, kun tiedot kerättiin vuoden lopussa, seurakunnilla oli valtava urakka kerätä vuoden tiedot. Tarkempi tilastointi lisää tietojen luotettavuutta, hän uskoo.
Halmeenmäen mukaan inhimillisiä virheitä sattuu, mutta ison tilastodatan mittakaavassa ne menettävät merkityksensä.
– Voi luottaa siihen, että tässä mittakaavassa saamme parasta mahdollista tietoa. En väitä, että tilastot ovat sataprosenttisesti oikeassa, mutta ainakin yli 95-prosenttisesti ne ovat.
Kuultiinko seurakuntia lainkaan?
Tilastouudistus aiheutti Vantaalla närää jo ennen sen käyttöönottoa, sanoo Tikkurilan seurakunnan pastori Jaakko Hyttinen, joka koulutti vantaalaiset uusiin tilastoihin. Kireä aikataulu ja työläämpi tilastointimenetelmä herättivät kysymyksiä.
Vantaalla oltiin jo ennen kirkon tilastouudistusta ehditty miettiä parempia tilastointitapoja.
– Tilastouudistusta ei tehty millään tavalla kommunikaatiossa seurakuntiemme kanssa. Se ei myöskään vastaa tarpeisiimme kuin osittain.
Koulutusvaiheessa vantaalaiset ottivat tilastot kohtuullisesti vastaan.
– Tästä selvitään, vaikka lisävaivaa tulee, Hyttinen tiivistää.
Kirkkohallituksen Tuomo Halmeenmäki kertoo, että ennen tilastouudistusta koottiin työryhmä, jossa oli mukana myös seurakuntien edustajia. Lisäksi 20-30 seurakuntaa osallistui pilottiin, jossa uutta tilastointia kokeiltiin käytännössä.
– Tilastoissa on puutteita, jotka varmaan kannattaa korjata. Ensimmäisen vuoden aikana pyritään kehittämään ja tarkentamaan kysymyksenasettelua, Halmeenmäki sanoo.
Kirkko tulosvastuuseen kävijämääristä
Kohtaamisten tilastoiminen on Tampereen seurakuntien tiedottaja Eva Wäljaksen mukaan hyvä askel pois tapahtumakeskeisyydestä. Tilastot paljastavat hänestä silti karun todellisuuden: kirkko järjestää valtavan määrän tapahtumia suhteellisen pienelle joukolle.
– Kokoava säännöllinen toiminta tavoittaa vain uskolliset ja heistäkin vain pienen osan, Wäljas sanoo.
Kirkon pitäisi Wäljaksen mielestä mennä rohkeammin uusille alueille ja tavoittaa tietoisesti erilaisia ihmisiä. Uusien yhteistyökumppanien etsiminen jo itsessään tuulettaisi totuttuja käytäntöjä.
– Kirkossa hellitään vinoutunutta ajatusta kirkon ykseydestä. Pitäisi luottaa siihen, että kirkon ykseys ei ole kiinni jäsenten yhdenmukaisuudesta, vaan siitä, että meillä on yksi Kristus.
Tilastot mittaavat osallistujien ja kohtaamisen määriä, mutta laatuun numerot eivät ylety.
– Tilastoista ei näe, miksi onnistuttiin tai miksi epäonnistuttiin, Eva Wäljas sanoo.
Sen sijaan niistä näkyvät ryhmien ja piirien osallistujamäärät, ja niiden perusteella Wäljas olisi valmis tekemään johtopäätöksiä.
– Meillä on viikosta toiseen piirejä, joissa käy vähenevä määrä osallistujia, ja silti työntekijöiden aika on niissä kiinni. Vaatisin tässä kohtaa tulosvastuullisuutta kirkolta, että asetettaisiin tavoitteita kävijämäärille. Tai sitten voisi miettiä, voisiko joku vapaaehtoinen vetää piiriä.
Numerot eivät kerro elämänlaadusta
Tilastojen kyky kertoa todellisuudesta on diakoni Virpi Kylmälahdenkin mielestä rajallinen. Erityisesti se korostuu diakonian parissa.
– Se, että tarkastellaan asioita numeerisesti, ei kerro siitä, tuleeko ihminen autetuksi, Kylmälahti kiteyttää.
Hän myöntää, että laadun ja vaikuttavuuden arviointi on paljon vaikeampaa kuin pelkkien lukujen vertailu.
– Mutta vaikka ryhmässä olisi vain kuusi tai kahdeksan osallistujaa, sen merkitys ryhmän jäsenten elämänlaatuun voi olla todella suuri. Toisaalta meillä on massatapahtumia, jotka eivät kuitenkaan ole diakoniatyön ydintä.
Kirkkohallituksessa ei Tuomo Halmeenmäen mukaan ole toistaiseksi suunnitelmia laadullisen arvioimisen kehittämiseksi.
”Tilastoista tulee hyvä apuväline”
Uudet tilastot ovat olleet vajaan vuoden käytössä, ja seurakunnissa vasta opetellaan.
– Tilastointi on niin alussa, ettei siitä vielä tiedä, mihin sitä voi hyödyntää, diakoni Virpi Kylmälahti sanoo.
Hän uskoo, että ajan kanssa tilasto-ohjelma kehittyy paremmaksi ja sitä opitaan käyttämään.
Niin ajattelee myös Marja Routi.
– Enää ei tarvitse laatia omia taulukoita tilastotietojen kokoamista varten. Kunhan alkuvaiheen kömpelyys vähitellen korjaantuu, uudesta tilastointijärjestelmästä tulee hyvä apuväline.
Kuva Turun tuomiokirkon ylivahtimestari Marja Routista: Pasi Leino
Lue myös:
Seurakunnan tilaisuuksissa keskimäärin 51 osallistujaa – aktiivisinta Lapuan hiippakunnassa
Kirkon toimintaan osallistuvien määrä romahti 20 vuodessa – ”Ei kaupunkien vaan koko kirkon ongelma”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.