Toimittaja Antti Berg väitti Kotimaa24:ssä, että kirkko tarvitsee tavallisia ihmisiä, jotka ovat halukkaita puhumaan sosiaalisessa mediassa kirkosta ja uskosta. Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski vastaa Antti Bergin kirjoitukseen. Lue Bergin kirjoitus täältä.
***
Näin Lari Lohikoski vastaa:
Antti Berg kirjoitti 30.10. Kotimaa24:ssä ihan oikeasta asiasta: Bergin mukaan kirkko on ajautumassa syvälle marginaaliin, elleivät ihmiset kerro kirkosta somessa. Olen Bergin kanssa asiasta samaa mieltä, ja oikeastaan vielä vahvemmin: somessa kirkko on jo nyt syvällä marginaalissa. Kirkolla on liki neljä miljoonaa jäsentä ja yli kaksikymmentätuhatta työntekijää, mutta lienee paljon todennäköisempää, että keskivertoinen Facebookin käyttäjä törmää jonkun ystävänsä jakamana kutsuun tantrahindulaiseen tapahtumaan kuin kirkon sisältöihin. Kirkkoon kuulutaan, mutta siitä ei ole mitään kerrottavaa.
Häkellyttävintä on, että tämä vaiteliaisuus kirkosta ei koske vain jäseniä. Myöskään kirkon työntekijät eivät juurikaan koe tarpeelliseksi osallistua sosiaalisen median keskusteluihin, eivät ainakaan kirkon tai kristillisyyden edustajana. Sosiaalisen median todellisuudessa kristillisyyteen vetoavat nyt vain piispat julkilausumissaan ja muukalaisvihamieliset poliittiset ääriliikkeet omassa kieroutuneessa retoriikassaan. Kumpikaan ei houkuttele osallistumaan tai jakamaan.
***
Mistä tämä sitten johtuu? Esimerkiksi Kirkkohallituksessa on järjestetty johtaville viranhaltijoille vaikuttamisvalmennuksia ja sosiaalisen median koulutuksia, ja näistäkin huolimatta sosiaalisen median keskusteluihin osallistuvat lopulta vain ne samat, jotka olivat siellä omaehtoisesti aiemminkin. Olen näiden koulutusten yhteydessä ja muutenkin keskustellut monien kirkon työntekijöiden kanssa, ja yrittänyt ymmärtää, mistä tämä arkuus johtuu. Yksi asia nousee ylitse muiden: pelko.
Kirkossa pelätään valtavasti. Pelätään esimiestä, pelätään seurakuntaneuvoston puheenjohtajaa, pelätään kovaäänistä seurakuntalaista, pelätään piispan puhuttelua. Koulutetut, fiksut ihmiset ovat sitä mieltä, että heillä ei ole lupaa ja oikeutta kertoa omia näkemyksiään julkisesti, osallistua keskusteluihin omana itsenään. Ja pahinta on, että pelko ei ole aiheetonta. Työntekijöiden joukossa liikkuu tosikertomuksia siitä, miten puhutteluun on jouduttu tai esimiestä on kovisteltu juuri sellaisesta toiminnasta, mihin niillä sosiaalisen median koulutuksilla on pyritty: osallistumisesta julkiseen keskusteluun, faktapohjaisesti, omia näkemyksiä esille tuoden.
Berg mainitsee jutussaan toimittaja Samuli Suonpään, joka on viimeiset vuodet ollut selvästi koko kirkon näkyvin somehahmo, meidän miehemme internetissä: henkilö, joka on osallistunut kutsumatta tai kutsuttuna lukuisiin keskusteluihin, omine kärkevine näkemyksineen mutta aina silti hyvin vahvasti kristillistä identiteettiä edustaen. Siis tehnyt juuri sitä, mihin erilaisilla sosiaalisen median vaikuttamiskoulutuksilla pyritään. Olen ollut Samulin esimies, eikä ole vaikea arvata millaista palautetta sain Samulista: liian äänekäs työntekijä haluttiin vaientaa. Samat henkilöt, jotka kaipaavat vaikuttavuutta, vaativat myös vaientamista.
***
Kirkon somejalanjälki ei ole viestinnällinen kysymys. Osaamista meillä on valtavasti, resurssejakin riittävästi, koulutusta on annettu. Kyse on ennen kaikkea johtajuudesta ja toimintakulttuurista. Jos kirkon johto vaikenee somessa, se on viesti muillekin olla hiljaa. Moniarvoisuus ja moniäänisyys ovat kirkossakin faktoja, niitä pitäisi syleillä, eikä taistella niitä vastaan. Jos emme saa edes kirkon työntekijöitä puhumaan kristillisyydestään verkossa, miten voisimme odottaa sitä jäseniltä?
Lari Lohikoski
verkkoviestintäpäällikkö, Kirkon viestintä
Kuva: Minerva Seppälä. Sosiaalisen median logoja.
Lue myös:
Kommentti: Jos tavalliset ihmiset eivät kerro kirkosta somessa, kirkko ajautuu syvälle marginaaliin
Kommentti: Ei enää samaa tavaraa kaikille – kirkon viestijät ottavat kohderyhmät vakavasti
Essee: Pullonkaulojen vuoksi henki ei kulje somessa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.