Kirkon yhteisen toiminnan alijäämä tilikaudelta 2019 on 3,5 miljoonaa euroa. Se on noin 6,2 miljoonaa euroa ennakoitua pienempi. Sijoitustoiminta tuotti vuonna 2019 edellisvuotta paremmin.
Tiedot käyvät ilmi Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksestä, jonka kirkolliskokous hyväksyi perjantaina 14.8. Samalla kirkolliskokous hyväksyi Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomuksen sekä Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätöksen.
Kirkon keskusrahaston tilikauden 2019 tulos on 2,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kirkollisveron määrä kasvoi 15 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Kirkollisveroa tilitettiin vuonna 2019 yhteensä 886 miljoonaa euroa. Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen mukaan kasvun syynä olivat työllisyyden paraneminen ja palkkojen korotus.
Valtion rahoituksesta jäi Kirkon keskusrahaston tulokseen 1,9 miljoonaa euroa. Sitä ei siis jaettu seurakunnille.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan syynä tähän on ollut Kirkkohallituksen sisäinen tietokatkos, joka on koskenut kirkolliskokouksen päättämää valtion rahoituksen jakosuhdetta. Talousvaliokunta totesi kirkolliskokoukselle antamassaan mietinnössä, että valtion rahoitus tulee jatkossa käyttää mahdollisimman täysimääräisesti sinä vuonna, jolle se on myönnetty.
Talousvaliokunta huomioi Kirkkohallituksen sairauspoissaolot
Talousvaliokunta teki tilinpäätösasiakirjasta, vuosikertomuksesta ja henkilöstötilinpäätöksestä huomioita, joihin se kehottaa Kirkkohallitusta ja tuomiokapituleja jatkossa paneutumaan.
Talousvaliokunta kiinnitti huomiota Kirkon talossa meneillään olevan Uusi tila -hankkeen tilanteeseen. Hankkeen tavoitteena on tehostaa tilankäyttöä siten, että Kirkkohallituksen käytössä olevat tilat muutetaan monitoimityötiloiksi ja vapautuvat tilat annetaan vuokralle. Entisen 4 600 neliön sijaan Kirkkohallituksen käyttöön jää 2 800 neliötä. Talousvaliokunta totesi, että hankkeeseen liittyy merkittävä riski, sillä vapautuviin tiloihin ei ole löytynyt vuokralaisia.
Henkilöstötilinpäätöksessä talousvaliokunta huomioi sairauspoissaolojen määrän lisääntymisen Kirkkohallituksessa. Sairauspoissaoloja oli lähes kolmekymmentä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, ja suurimmaksi syyksi niihin mainitaan henkilöstötilinpäätöksessä mielenterveyteen liittyvät diagnoosit.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että sairauspoissaolojen kasvua analysoidaan ja etsitään keinoja, joiden avulla työelämän muutokset ja vaatimukset eivät kasvattaisi poissaolojen määrää. Organisaation muutostilanteessa johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Henkilöstön osalta talousvaliokunta kiinnitti huomiota myös Kirkon palveluskeskuksen henkilöstön huolestuttavan suureen vaihtuvuuteen. Talousvaliokunta kehottaa etsimään syitä vaihtuvuuteen ja tekemään korjaavia toimenpiteitä mahdollisimman pian.
Hiippakunnallisesta toiminnasta talousvaliokunta nosti esiin Kirkon keskusrahaston tilintarkastajien tarkastusraportin, jossa kiinnitetään huomiota Helsingin hiippakunnan tilivuotta 2019 koskevien talousarviolukujen muuttumiseen hiippakuntavaltuuston käsittelyn jälkeen.
Talousvaliokunta kehottaa tuomiokapituleja jatkossa varmistamaan, että talousarvioon tehtävät muutokset käsitellään hiippakuntavaltuustossa talousarviovuoden aikana. Samalla talousvaliokunta yhtyi tilintarkastajien suositukseen hiippakuntien, hiippakuntien hallinnoimien rahastojen ja Kirkon keskusrahaston taloushallinnon ohjeistusten täsmentämistä sekä Kirkon keskusrahaston tilinpäätöskokonaisuuden selkiyttämisestä.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Näin jaettiin kirkolliskokouksen valiokuntapaikat – katso nimet
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.