Hyvinvoinnin ja vaurauden ajan kirkko on hukassa pirstoutuneiden kohderyhmien edessä. Kirkon viestintä palvelee hyvin yhtä viidesosaa ja jättää muut huomiotta, sanoi tulevaisuudentutkija Ilkka Halava Kotimaan viestintäpalvelujen järjestämässä Laatuseminaarissa seurakuntalehtien tekijöille eilen perjantaina.
Lääkkeeksi Halava tarjosi ymmärrystä segmenteistä eli asiakasryhmistä, kohdeyleisöistä, joihin suomalaiset ovat jakautuneet. Jos liikkuu vain yhden segmentin sisällä, ei ymmärrä toisten segmenttien elämäntuntoa, toiveita saati kokemuksia.
– Kirkko voi perustella olemassaoloaan esimerkkisi diakonian kautta, mutta samalla se viestittää tervemenoa muille, Halava sanoi.
– Muistan kuulleeni oivaltavan kommentin: ”Suomen jokainen vankila on evankelioitu moneen kertaan, mutta onko kukaan käynyt Kauniaisissa!”
Halavan mielestä kirkossa tapahtuu usein niin, että kun jokin uusi segmentti tunnistetaan, siitä tulee ei-toivottu, sillä se on liian erilainen. Seurakunnissa ihmetellään, miksi ihmiset eivät löydä heidän ylläpitämiään työmuotoja. Ajatellaan, että kunhan vain ihminen tulee elämänmuutokseen, niin olemassa oleva toimintakulttuuri seurakunnassa alkaa kiinnostaa.
– Erilaisista aineksista koottujen elämien pitäisi mahtua samaan seurakuntasaliin.
Halava peräänkuulutti, että seurakunnan työntekijä tunnistaisi oman segmenttinsä, sillä se sanelee näkökulmat ja kysymykset, joita esittää.
Ilkka Halava puhui sekä segmenteistä yleensä että Kotimaan Jäsen 360 -segmentointityökalusta erityisesti.
– Segmentointi on rakenteellista lähimmäisenrakkautta, Halava tiivisti kohderyhmäajatteluaan.
Lue segmenttiajattelusta myös
Vähiten kirkkoon sitoutuneet tahtovat eniten Jumala-puhetta
Seurakunnat eivät osaa käyttää tilastotietoja
Ilmoita asiavirheestä