(Täydennetty) Korkein oikeus (KKO) on antanut ratkaisun jutussa, joka liittyy Kotimaassa julkaistuihin artikkeleihin niin sanotusta Muhoksen koulukiistasta. Niissä käsiteltiin koulun oppilaiden vanhempien ja rehtorin välisiä erimielisyyksiä opetusmenetelmistä. KKO:n mukaan Kotimaa ei syyllistynyt asiasta uutisoidessaan törkeään kunnianloukkaukseen.
Kotimaa julkaisi artikkelit marraskuussa ja joulukuussa 2004. Rehtori syytti Kotimaata väärän ja halventavien tietojen esittämisestä sekä vihjauksista. Artikkeleissa kerrottiin muun muassa Muhoksen kunnan teettämästä ja kunnan salaiseksi julistamasta raportista rehtorin johtaman koulun opetustoiminnasta.
Käräjäoikeus katsoi tammikuussa 2007, että artikkelit vuonna 2004 kirjoittanut Kotimaan toimittaja Juliska Lehtinen ja lehden päätoimittaja Jaakko Elenius olivat syyllistyneet törkeään kunnianloukkaukseen ja määräsi sekä heidät että Kustannus-Oy Kotimaan maksamaan korvauksia. Helsingin hovioikeus piti tuomion voimassa tammikuussa 2009.
KKO:n tänään antaman päätöksen mukaan Kotimaa ei syyllistynyt törkeään kunnialoukkaukseen ja vapautuu niin ollen sakkorangaistuksesta.
Päätöstään KKO perusteli muun muassa sillä, että Kotimaalla oli vahvat perusteet pitää artikkelissa esitettyjä asioita tosina. ”Joukkotiedotusvälineissä ei ole aina mahdollista hankkia varmaa tietoa väitteiden todenmukaisuudesta. Niille on kuitenkin oltava riittävät perusteet”, toteaa KKO perusteluissaan.
Lisäksi KKO viittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, joka korostaa lehdistön merkitystä demokraattisessa yhteiskunnassa.
”Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä on jo vakiintuneesti katsottu, että virkamiesten päätösten ja menettelyn oikeellisuutta voidaan oikeutetusti arvostella varsinkin silloin, kun on kysymys yleisiin asioihin liittyvästä yleistä mielenkiintoa herättävästä julkisesta keskustelusta. Sellaisesta on katsottu olevan kysymys esimerkiksi silloin, kun kritisoidaan julkisen koulun rehtorin toimintaa ja kun koululaitoksen yleistä tilaa käsiteltäessä arvostellaan nimenomaisesti esimerkiksi otetun laitoksen johtajan toimintaa”, KKO toteaa ja viittaa kahteen eurooppalaiseen oikeustapaukseen viime vuodelta.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös luettavissa täällä
Ilmoita asiavirheestä