Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin mukaan Tapani Koivuniemeen liitetyn uskonnollisen lahkon kaltaisia liikkeitä tiedetään Suomesta kuluneen sadan vuoden ajalta vain muutamia. Sohlbergin mukaan pääosa tunnetuista lahkoista on viime vuosisadan ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.
Koivuniemen liike on hänen mukaansa poikkeuksellinen, koska se täyttää klassisen lahkon määritelmän niin tyylipuhtaasti. Tapani Koivuniemi on itse kiistänyt julkisuudessa, että Koivuniemi oy:n työntekijöiden keskuudessa olisi kysymys lahkoon kuulumisesta.
Lahkon ominaispiirteisiin kuuluu muun muassa jäsenten välinen hierarkia ja vahva johtaja, jonka auktoriteettia ei voi kyseenalaistaa. Lisäksi lahkon jäseniä manipuloidaan ja heidät pyritään eristämään muusta yhteiskunnasta.
Sohlberg mainitsee suomalaisista lahkoista 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla vaikuttaneet åkerblomilaisuuden, korpelalaisuuden ja kartanolaisuuden. Lisäksi Oulun seudulla 1960-luvulla virinnyt Oulun profetia voidaan Sohlbergin mukaan määritellä lahkoksi. Kaikkia mainittuja yhdisti kristillinen tausta ja voimakas maailmanlopun odotus.
Lahkoista kirjoittaneen THL:n tutkimusprofessori Hannu Lauerman mukaan lahkoille on jumalallista valtaa käyttävän johtajan lisäksi tyypillistä tasa-arvon ja demokratian halveksiminen.
– Lahkoja on aina ollut, mutta lukumäärän arvioiminen on hyvin vaikeaa, koska liukuma uskonnollisesta yhteisöstä pahanlaatuiseksi lahkoksi on pitkä. Nämä ovat poikkeusilmiöitä, mutta niihin sisältyy riiston mahdollisuus, hän sanoo.
Sohlbergin mukaan Uskontojen uhrien Tuki ry:n piirissä on vuosien varrella ollut henkilöitä lukuisista liikkeistä. Muun muassa skientologeihin ja Jehovan todistajiin on ajoittain liitetty vaarallisen uskonnollisen liikkeen leimaa.
– Myös joissakin uuskarismaattisissa liikkeissä on autoritatiivisia piirteitä joita voi pitää huolestuttavina. Tässäkin on usein iso ero siihen, että puhutaan todella tiukasta jäsenkontrollista ja suljetusta liikkeestä, kuten Koivuniemen yhteisö, Sohlberg sanoo.
Lasten asema Koivuniemen liikkeeseen kuuluvissa perheissä on saanut runsaasti julkista huomiota. Helsingin Sanomien mukaan lapsia ei päästetä tavalliseen kouluun ja liikkeessä ovat käytössä myös ruumiilliset rangaistukset. Koivuniemi on kiistänyt väitteet lasten kurittamisesta tai sen opettamisesta. Hannu Lauerma on Koivuniemen liikkeen osalta julkisuudesta saatujen tietojen varassa.
– Vaikuttaa huolestuttavalta, että lasten kasvattamisesta annetaan niin yksityiskohtaisia ohjeita. Kotiopetus on ongelmallista ja lasten ruumiillinen kurittaminen on selkeästi lainvastaista, Lauerma sanoo.
Hänen mukaansa eristäytyneisiin lahkoihin liittyy yleisesti riski, että lasten todellisuuden taju ja itsenäisen kehityksen mahdollisuudet heikkenevät. Riskit eivät liity sinänsä uskontoon vaan siihen, että lasten omaehtoista kehitystä rajoitetaan tietoisesti esimerkiksi estämällä koulunkäynti. Lahkoissa voi hänen mukaansa olla myös elämäntapoihin liittyviä piirteitä, jotka ovat lasten kannalta myönteisiä, kuten päihteettömyys.
Lauerman mukaan tilanteeseen on ilmiselviä lainrikkomuksia lukuun ottamatta vaikea puuttua.
– On vaikea puuttua siihen, että lapsiin suunnataan autoritatiivista ja ideologisesti erikoista kasvatusta.
Ilmoita asiavirheestä