Kokkolassa tuli päätepisteeseen vuosien kiista, kun suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto valitsi viime viikolla yksimielisesti kappalaisen virkaan Emilia Teerikankaan.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun neuvosto oli yli kaksi vuotta kestäneen prosessin aikana yksimielinen. Seurakunnassa ennestään pappina työskennellyt Teerikangas on hakenut kahta eri kappalaisen virkaa ja yhtä kappalaisen viransijaisuutta. Hänet on todettu kaikilla kerroilla ansiovertailussa pätevimmäksi ja kirkkoherra Jouni Sirviö on esittänyt häntä valittavaksi. Neuvosto on kuitenkin päättänyt joka kerta valita tehtävään toisen henkilön.
Yleinen tulkinta on ollut, että Teerikangas on ollut osalle seurakuntaneuvostoa liian liberaali.
Kappalaisen vaaleista, jotka käytiin kesällä 2019 ja alkuvuodesta 2021, tehtiin oikaisuvaatimukset ja valitukset hallinto-oikeuteen.
Päättyneenä kesänä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi seurakuntaneuvoston päätöksen ensimmäiseen vaaliin liittyvästä Teerikankaan oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä ja palautti asian uuteen käsittelyyn. Seurakuntaneuvosto päätti äänin 9–7 hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Sitä ei tullut.
Tämän jälkeen Teerikangas valittiin virkaan. Päätöksessä on kuukauden valitusaika.
Emilia Teerikangas: Jos ei saa perusteluja, kannattaa viedä asia eteenpäin
Emilia Teerikangas toimii tällä hetkellä kirkon nuorisotyön lehtorina ammattikorkeakoulu Centriassa. Teerikangas irtisanoutui seurakuntapastorin virasta kesäkuussa virkavapaalla ollessaan.
Nyt hän pureskelee tuoretta uutista ja miettii, ottaako kappalaisen viran vastaan. Toisesta virantäytöstä on yhä vireillä kirkollisvalitus hallinto-oikeudessa.
– Olen päätöksestä helpottunut ja iloinen. Ihmisiä täällä Kokkolassa kiinnostaa, mitä aion nyt tehdä. Ajattelen kuitenkin, että tärkeintä on prosessi. Oikeutta on mahdollista saada, Teerikangas sanoo.
Hänen mielestään oikeuden päätös on vahva viesti siitä, että jos oikaisuvaatimus seurakuntaneuvoston päätökseen hylätään, se pitää perustella.
– Toivon tämän prosessin olevan muillekin esimerkki siitä, että jos ei saa perusteluja, kannattaa uskaltaa viedä asia eteenpäin.
Teerikangas pitää tapauksen opetuksena sitä, että kirkko on paitsi hengellinen yhteisö myös työnantaja, jota koskevat työelämän lait. Teerikangas huomauttaa, että luottamushenkilöt eivät ole rekrytoinnin ammattilaisia. Siksi heidän pitäisi kuulla ja arvostaa viranhaltijaa, tässä tapauksessa kirkkoherraa, joka virkavastuulla tekee esityksen.
Teerikangas näkee, että prosessin taustalla ovat kiistat suhtautumisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja erilaiset raamattukäsitykset. Vuosia sitten Teerikangas puolusti sateenkaariväen kirkkopyhää, joka toteutettiin Kokkola Pride -tapahtuman yhteydessä.
Hän toivoo, että luottamushenkilöt seurakunnissa muistaisivat, että rekrytoinnissa ei arvioida papin uskoa.
– Luottamushenkilöt eivät myöskään arvioi kirkon oppia tai papiksi kelpaamista, vaan tätä tehtävää hoitaa tuomiokapituli.
Emilia Teerikankaasta ei ole missään vaiheessa kanneltu Oulun kapituliin.
Varapuheenjohtaja Terttu Passoja: Emme ole tottuneet valitusprosesseihin
Seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, erikoislääkäri Terttu Passoja on ollut äänestämässä virkoihin Emilia Teerikankaan vastaehdokkaita. Tuoretta päätöstä Passoja kommentoi sanomalla, että korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa hakeneelle joukolle tärkeintä ovat nyt seurakunnan sopu ja työrauha.
– Tämä ryhmä on perinteisesti ajattelevia. Toimimme kirkkolain ja -järjestyksen puitteissa. Vaaleissa olemme äänestäneet ansioituneisuuden mukaan. Äänestimme heitä, jotka katsoimme sopivimmiksi.
Nyt päättynyt kappalaisen valintaprosessi on ollut Passojan mielestä hämmentävä.
– Emme ole aiemmin tottuneet tällaisiin valitusprosesseihin. Olemme äänestäneet sillä ymmärryksellä, joka meillä on ollut, demokraattista äänestystapaa noudattaen.
Seurakuntaneuvoston jäsen Jukka Paananen on ollut samalla kannalla kuin Passoja ja tehnyt Teerikankaan valintaa haastavia vastaesityksiä. Hän on Kokkolassa merkittävä kirkkopoliittinen vaikuttaja, sillä hän toimii yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana ja on lisäksi Oulun hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja. Paananen työskentelee lestadiolaisen Lähetysyhdistys Rauhan Sanan lähetysjohtajana ja on Inkerin kirkon pappi.
Paananen ei halua kommentoida päätöstä, seurakuntaneuvoston viimeisintä keskustelua tai luottamushenkilöiden roolia rekrytointiprosessissa.
– Päätös on tehty ja sillä päätöksellä mennään eteenpäin.
Kirkkoherra Jouni Sirviö: Lainsäädäntö käytävä läpi uusien luottamushenkilöiden kanssa
Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Jouni Sirviö toteaa, että seurakuntaneuvosto on ollut mielipiteissään jakautunut.
– Jokainen ajaa omasta näkökulmastaan seurakunnan hyvää, mutta lain antamissa edellytyksissä pitää pysyä. On turhauttavaa, jos jokin ryhmä on liikkumaton, kun pitäisi lähteä etsimään kompromissia. Olemme tehneet työtä sen eteen, että voisimme lähentyä.
Sirviön mukaan nykyinen neuvosto on toiminut monien asioiden käsittelyssä asiallisesti.
– Virkavalinnat sen sijaan ovat olleet intensiivisiä ja herättävät helposti intohimoja.
Sirviön mukaan prosessin opetus on, että luottamushenkilöt pitää kouluttaa aina vaalikauden alussa. Hän toivoisi tuomiokapituleja mukaan järjestämään uusien luottamushenkilöiden koulutuksia vaikkapa rovastikunnittain.
– Kun uudet luottamushenkilöt aloittavat, kannattaa käydä läpi perusasioita, kuten lainsäädäntöä ja vuorovaikutuksen merkitystä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä