Jukka Keskitalo ennakoi viikonvaihteessa Sanoman maakuntalehtien haastattelussa, että kolehti voi tulevaisuudessa muuttua merkittäväksi tulonlähteeksi seurakunnille. Kotimaa24 kysyi seurakunnista, miltä ajatus toiminnan rahoittamisesta kolehtivaroilla tuntuu?
– Ajatus tuntuu vielä vieraalta, kyllä siihen pitäisi totutella niin meidän kuin seurakuntalaistenkin, sanoo vt. hallintojohtaja Raija Marttunen Joensuun seurakuntayhtymästä.
– Eivätkä omaan toimintaan kerätyt kolehdit eivät ole tuottaneet tähän mennessä kovin hyvin.
Joensuun seurakunnissa talous on toistaiseksi melko hyvällä mallilla, mutta Marttusen mukaan kiristymässä.
Talousjohtaja Kari Kemppainen luonnehtii Karstulan seurakunnan taloustilannetta sanomalla, että ”se on normaali, siis heikko”. Siitä huolimatta hänkään ei osaisi vielä kuvitella, että kolehti kannettaisiin seurakunnan omaan toimintaan.
– Asennetasolla siihen on vielä matkaa, eikä kolehdeista kovin isoja tulisi. Mutta kun jäsenmäärä vähenee, voidaan kyllä joutua miettimään kaikki ratkaisut, sanoo seurakunnan miinusmerkkisen kassatilanteen kanssa kamppaileva Kemppainen. – Sen sijaan vapaaehtoiset avustukset johonkin konkreettiseen kohteeseen, esimerkiksi flyygelin hankintaan seurakunnalle, ovat toimineet hyvin.
Kemppainen aloittaisi seurakuntien tulopohjan laajentamisen yhteisöverosta, jolla pitäisi voida kattaa mm. hautaustoimesta ja väestörekisterimerkinnöistä aiheutuvat menot.
Myöskään Tampereella ei innostuta seurakunnan omaan toimintaan kerättävistä kolehdeista. Hallintojohtaja Matti Ilveskosken mukaan ensin etsitään kaikki mahdolliset säästökohteet ja yritetään toimia niin, ettei jäsenmäärä vähenisi.
Tällä hetkellä osa kolehteja kerätään myös seurakunnan omaan toimintaan, esimerkiksi diakoniatyön tai nuorisotyön tukemiseen.
Lue Jukka Keskitalon haastattelu Kymen Sanomista
Ilmoita asiavirheestä