Pastori Markku Suokonaution kasteet Elävän Jumalan, Luojan, Lunastajan ja Pyhittäjän nimeen herättivät aikanaan Suomessa puhetta. Nyt Ruotsissa käydään vastaavanlaista keskustelua.
Ruotsin kirkon kansainvälisessä työssä on muotoiltu omantyylisensä kolehtivetoomus. Pyhän kolminaisuudenpäivään liittyvä vetoomus alkaa sanoilla Jumala, Pyhä Kolminaisuus, Isä ja Äiti, Poika – Sisko ja Veli, ja Henki – elämänantaja ja innostaja.
Alun perin mukana olivat vain sanat Pyhä Kolminaisuus, Isä, Poika ja Henki.
Kyrkans Tidningissä pastorit Bertil Murray ja Berth Löndahl
kritisoivat uudenlaista formulointia. Heidän mukaansa se ei ankkuroidu sen koommin Raamattuun, tunnustuskirjoihin kuin ekumeeniseen perintöönkään.
Ruotsin kirkon kansainvälisen työn johtaja Gunilla Hallonsten puolustaa sanavalintoja niin ikään Kyrkans Tidningin
haastattelussa. Hänen mukaansa on tärkeää tulkita kirkon opin keskeisiä kohtia.
– Etelän kirkoilla ja lähetyshistoriassa on pitkä traditio käyttää ilmaisua ”veljet ja siskot, ystävät ja sisarukset”, hän perustelee lehdelle.
Hallonstenin mielestä uusi muotoilu aukeaa nykyihmiselle vanhaa paremmin.
Lapuan hiippakunta selvitteli Suomessa vuosina 2006–2007, olivatko Uuraisten seurakunnan vt. kirkkoherrana työskennelleen pastori Markku Suokonaution toimittamat kasteet päteviä niillä kerroilla, kun hän oli kastanut kirkkokäsikirjasta poiketen ”Elävän Jumalan, Luojan, Lunastajan ja Pyhittäjän nimeen.” Käsikirjan kaikissa kastekaavoissa kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Lapuan tuomiokapituli totesi kasteet päteviksi, koska kastetoimituksissa oli poikkeuksetta luettu apostolinen uskontunnustus. Kapituli piti omavaltaisia ratkaisuja kuitenkin vakavana virheenä viranhoidossa ja suhteessa seurakuntalaisiin.
Uutisesta muutettu kolehtirukous sanaksi kolehtivetoomus kello 9.41.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Papin oltava tarkka liturgisista sanamuodoista
Ilmoita asiavirheestä