Agricolan päivänä 9. huhtikuuta juhlitaan suomen kirjakielen syntyä ja lukutaidon kehittymistä Suomessa.
Joka kolmas suomalainen ei kuitenkaan osaa nimetä suomen kirjakielen isää. Asia selviää Suomen Pipliaseuran IRO Researchin kuluttajapaneelin kautta tehdystä tutkimuksesta.
Agricolan merkityksestä kertoo toisaalta se, että lähes 90 prosenttia Agricolan tuntevista pitää häntä merkityksellisenä henkilönä suomalaisuudelle ja Suomen kansallisidentiteetille.
– Kääntäessään Uuden testamentin suomeksi Agricola loi suomen kirjakielen ja edellytykset lukutaidon kehittymiselle Suomessa. Agricolan työllä on ollut merkittävä vaikutus koko Suomen opetus- ja kulttuuritoiminnalle. Harva tietää, että jopa 60 prosenttia Agricolan sanoista ja ilmaisuista on edelleen käytössä, sanoo Suomen Pipliaseuran viestintäjohtaja Terhi Huovari.
Viime vuoden huhtikuussa julkistetun Agricola-leivoksen tuntee joka kymmenes suomalainen. Puolukasta ja valkosuklaasta valmistettu leivos valittiin Pipliaseuran järjestämässä äänestyksessä.
Pipliaseuran tavoitteena on luoda Agricola-leivoksista vuosittainen traditio, joka muistuttaa suomalaisia maailmanlaajuisen lukutaitotyön merkityksestä ja siitä, että vielä nykyäänkin joka kymmenes aikuinen on lukutaidoton.
Kuva: Johannes Ijäs
Lue myös:
Virallinen Agricola-leivos on selvillä
Ilmoita asiavirheestä