Alvar Aallon suunnitteleman Kolmen ristin kirkon remontti Imatran Vuoksenniskalla on alkanut. Parhaillaan kirkon ympärille kasataan rakennustelineitä. Varsinaisiin töihin päästään näillä näkymin helmikuussa.
Vuonna 1958 valmistunut kirkko on modernin arkkitehtuurin merkkirakennus Suomessa. Se on kuitenkin päässyt rapistumaan pahasti. Vuoden 2020 jälkeen kirkossa ei ole enää järjestetty toimintaa vakavien sisäilmaongelmien takia.
Kirkon perusteellinen remontti on ollut suunnitteilla jo yli kymmenen vuotta. Nyt käynnistyneessä remontin ensimmäisessä vaiheessa korjataan kirkon ulkovaippa, eli katto, seinät, ikkunat ja kellotorni.
– Tämän jälkeen rakennus olisi kunnossa ulkopuolisin, maanpäällisin osin, Imatran seurakunnan talousjohtaja Pasi Tiimo sanoo.
Remontin toisessa vaiheessa on tarkoitus korjata kirkon alapohja ja kellari. Jos kaikki sujuisi suunnitelmien mukaan, kirkko saataisiin jälleen käyttöön loppuvuodesta 2025.
Toisen vaiheen toteutuminen ei kuitenkaan ole vielä varmaa, sillä toistaiseksi sen rahoitus puuttuu.
Remontin kustannusten kokonaisarvio on noin neljä miljoonaa euroa. Siitä ensimmäisen vaiheen osuus on noin 2,5 miljoonaa euroa. Sen seurakunta rahoittaa pääasiassa lainarahalla.
– Kassavaroja olemme käyttäneet sen kymmenen vuotta, mitä tutkimukset ja valmistelevat korjaukset ovat vieneet. Nyt niitä ei enää pystytä käyttämään, Tiimo sanoo.
Hän kertoo, että tähän mennessä tutkimuksiin, suunnittelutyöhön ja pienempiin remontteihin on kulunut runsaat 700 000 euroa.
PANKKILAINAN LISÄKSI seurakunnalla on käyttämättä 340 000 Kirkkohallituksesta saatua rakennuhavustusta, jota myönnetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon ja korjaamiseen. Avustukset myönnetään kirkon saamasta valtionrahoituksesta.
Remontin toisen vaiheen kustannusarvio on noin puolitoista miljoonaa euroa. Sen rahoittamisen osalta seurakunnan ensisijainen toive kohdistuu valtioon, eli Kirkkohallituksen jakamaan valtionrahoitukseen Tiimo kertoo.
– Seurakunnalle Kolmen ristin kirkko on ollut raskas kohde ylläpitää. Mutta olemme ajatelleet sillä tavalla, että jos kuntoon saadaan, niin se on merkittävä kulttuuriteko koko Imatralle ja Etelä-
Karjalalle. Seurakuntien tulee pitää huolta kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista.
Rahoituksen epävarmuudesta huolimatta Pasi Tiimo suhtautuu kirkon tulevaisuuteen luottavaisesti.
– Kirkkoa on nyt niin monesta kohtaa tutkittu ja tongittu, että tarvittava tieto remontin toteuttamiseksi pitäisi olla. Luotan siihen, että kyllä tämä nyt vihdoin viimein onnistuu, kunhan saadaan rahat.
Pientä apua remontin rahoittamiseen on tulossa myös erilaisista yksityishenkilöiden ja yhdistysten järjestämistä kansalaiskehräyksistä.
Pro Kolmen Ristin kirkko ry:n väistyvä puheenjohtaja Kauko Mäkinen kertoo, että yhdistyksen tavoitteena on saada kerättyä remonttiin noin 200 000–400 000 euroa. Toistaiseksi keräys on tuottanut runsaat 22 000 euroa.
Lisäksi yksittäisiä keräyksiä on järjestetty Yhdysvalloissa ja Japanissa. Kaikkiaan eri keräykset ovat tuottaneet Mäkisen laskujen mukaan 74 000 euroa.
Kirkkovaltuutettuna Imatralla toimiva Kauko Mäkinen lähti alun perin mukaan kannatusyhdistykseen Imatran kirkkoherrana aiemmin työskennelleen piispa Mari Parkkisen innostamana. Sittemmin hän on tutustunut kirkkoon sitä tutkineen arkkitehti Sofia Singlerin töiden kautta.
– Sitä kautta minulle on avautunut aivan uudella tavalla tämän kirkon arvo ja perusteet sen ehdottomalle säilyttämisen tarpeelle, Mäkinen sanoo.
Myös Singler kuuluu Pro Kolmen Ristin kirkko ry:n hallitukseen.
Tänä vuonna kannatusyhdistyksen tavoitteena on saada mukaan suuryrityksiä niin Etelä-Karjalasta kuin muualtakin Suomesta. Mäkinen muistuttaa, että kirkko on tärkeä matkailukohde. Kirkkoon käy jatkuvasti tutustumassa arkkitehtejä ja muita turisteja eri puolilta maailmaa.
– Kolmen ristin kirkko on Imatran kaupungille ja koko Etelä-Karjalalle kulttuurimatkailukohteena tärkeä, Mäkinen toteaa.
Ilmoita asiavirheestä