Suomen Lähetysseurassa tällä viikolla vierailleet kolumbiaiset Catalina Lleras Cruz ja Aura Rodriguez (kuvassa vasemmalla) toivat esittelemänsä ihmisoikeusraportin myötä kotimaastaan karuja terveisiä.
Tämänkeväinen YK:n ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista tarkasteleva määräaikaistarkasteluraporttti on Kolumbiasta. Kansalaisjärjestöt ovat lisäksi tehneet varjoraportteja, jollaisen PCDHDD-ihmisoikeusverkostossa toimivat Cruz ja Rodriguezkin esittelevät 20. maaliskuuta ihmisoikeusneuvostolle Genevessä.
Kolumbiassa vuosikymmeniä jatkuneen aseellisen konfliktin seurauksina on kuollut ainakin 600 0000 ihmistä, jossa osallisina ovat valtion armeija, eri sissiliikkeet ja puolisotilaalliset joukot. Maassa on jatkuva humanitaarinen kriisi, sillä Kolumbiassa on arviolta liki viisi miljoonaa sisäistä pakolaista. Noin viidennes heistä on afrokolumbialaisia ja seitsemän prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin.
– Suurin osa sisäisistä pakolaisista on lapsia ja naisia, joiden puolisot ovat joutuneet murhien, väkivallan tai kidnappauksen kohteeksi, Cruz sanoo.
Naisia käytetään konfliktissa myös sota-aseena. Esimerkiksi puolisotilaalliset joukot käyttävät raiskauksia yleisesti merkitsemään kyliä omaan valtapiiriinsä.
Maassa ”katoaa” ja teloitetaan ihmisiä laittomasti, eikä suurinta osaa tapauksista koskaan selvitetä. Valtion tai armeijan toimia kritisoiva henkilö on hengenvaarassa.
-Virallisten rekisterien mukaan ”kadonneita” on 18 638, Cruz kertoo.
Leimallista Kolumbian ihmisoikeustilanteelle on laajalle levinnyt rakenteellinen rankaisemattomuus. Yleisellä syyttäjällä on tiedossaan vuodesta 2000 lähtien liki 1600 laitonta teloitusta, joista tuomio on langetettu kuudessatoista tapauksessa. Ihmisoikeusloukkauksia ei enää käsitellä siviilioikeudessa, vaan sisäisessä sotaoikeudessa.
Väkivaltarikoksen tekijänä on useimmiten sotilas ja muun muassa raiskaus voidaan oikeudessa katsoa hänen työhönsä kuuluvaksi.
Ihmisoikeusloukkauksien taustalla ovat Cruzin mukaan taloudelliset, isojen yhtiöiden intressit. Myös Suomi on kiinnostunut kaivosteollisuuteen investoimisesta Kolumbiassa ja Bogotaan ollaan perustamassa kaupallista edustustoa. Naiset vierailivat ulkoministeriössämme, jossa tilanne otettiin esille.
– Suomalaisten olisi tärkeää tutustua kaivosalueiden tilanteeseen. Tiedot ja luvut osoittavat, että juuri kaivostoiminta aiheuttaa eniten vahinkoa varsinkin afrokolumbialaisten ja alkuperäiskansojen alueella. Näiden asioiden välillä on selkeä yhteys, Rodriguez sanoo.
Katso video, jossa Cruz ja Rodriguez kertovat, miten heistä tuli ihmisoikeuspuolustajia:
Ilmoita asiavirheestä