Kolumni: Aseman ikkunoista loistaa valo – Tämän maailman pimeys tiivistyy siihen, että lasten täytyy hakea suojaa

Helsinkiläisessä Galleria Huudossa on esillä sunnuntaihin asti kuvataiteilija Antti-Ville Reinikaisen näyttely Päästö.

Näyttelyn yksi puhuttelevimpia töitä on nimeltään Saatto. Siinä auton korin muotoinen arkku lepää paareilla sahapukkien päällä.

Arkun sisältä hohtaa valoa alas maahan ja ylös taivaaseen.

Näyttelyssä juutuin katsomaan pienikokoista teosta Asema. Siinä on rakennus, jonka sisältä näkyy valoa.

Ajattelin maailman kaikkien asemien kautta kulkevia ihmisiä. Heitä, joiden on pakko lähteä liikkeelle, koska kotiseudulle tai kotimaahan ei voi jäädä.

Maailmassa on 108 miljoonaa pakolaista, joista 37 miljoonaa on joutunut jättämään kotimaansa. Asemilla on tungosta.

Viime sunnuntain teemana oli Kahden valtakunnan kansalaisena. Se toinen valtakunta on kristityn isänmaa, eikä siis viittaa niihin onnekkaisiin ihmisiin, jotka ovat saaneet kahden maan kansalaisuuden.

Suomessa kansalaisuutta, tai edes oleskelulupaa, ei saa aina edes silloin kun palauttaminen lähtömaahan voi merkitä hengenvaaraa esimerkiksi kristillisen vakaumuksen takia. Onneksi on Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtalan kaltaisia kirkon työntekijöitä ja valontuojia, jotka tekevät kaikkensa auttaakseen Suomesta turvaa hakevia ihmisiä.

 

ASEMA-TEOKSESTA HOHTAVAA valoa katsoessani ajattelin myös ukrainalaisen miljoonakaupunki Harkovan metroasemalle rakennettuja koulun tiloja. Kirkon Ulkomaanapu on toimittanut sinne generaattoreita sähkökatkojen varalta. Että metroasemalla koulua käyvillä lapsilla riittäisi valoa.

Tämän maailman pimeys tiivistyy siihen, että lasten täytyy hakea metroasemalta suojaa ilmaiskujen aikana. Ja siihen, kun terroristijärjestö Hamas tappaa pieniä lapsia, ja siihen ettei Gazassa asuvilla lapsilla ole paikkaa, josta hakea suojaa sotilasiskuilta.

Tuomiosunnuntain aikoihin Suomessa eletään vuoden pimeintä aikaa. Täällä on kuitenkin se kaikista tärkein, täällä on rauha. Ja kirkon sisäisistä kiistoista huolimatta kirkkojen ikkunoista näkyy valoa.

Tai kuten Antti-Ville Reinikainen toteaa näyttelynsä töistä: ”Lopullisuuden melankoliaa kuitenkin tasapainottaa lohdullisuus ja lämpö, jonka voi nähdä valon kajona teoksissa toistuvien ajoneuvojen tai talojen ikkunoiden takaa.”

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKun Joonatan tuli kaapista, hän menetti paitsi seurakunnan myös valtaosan ystävistään
Seuraava artikkeliLeppävirralla vainajien säilytykseen tarkoitettu kylmiö- ja näyttötila Leporinne palvelee myös eri uskonto- ja vakaumusryhmiä

Ei näytettäviä viestejä