Suomalaiset elävät lähellä luontoa ja ottavat sen huomioon. Vai ottavatko sittenkään? Ruotsissa ja Norjassa hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin Suomessa. Suurimman jalanjäljen jättävät pääkaupunkiseudun asukkaat (Helsingin Sanomat 21.7.).
Mistä tämä johtuu? Ruotsi ja Norja voivat nojautua vesivoimaan. Kyse on muustakin, kulutusvalinnoista: ilmastoa kuormittaa väljästi yksin asuva, paljon matkusteleva ja isolla autolla liikkuva ihminen, joka syö runsaasti tuontilihaa.
***
Ruotsi ja Norja ovat vuosikymmenen Suomea edellä liikenteen muuttamisessa kestäväksi. Näissä maissa sähköllä ja biokaasulla liikkuvia autoja on paljon enemmän kuin Suomessa. Nyt meilläkin on herätty ja otettu tavoitteeksi 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.
Savotta on melkoinen, sillä pelkästään bensiinillä kulkevia autoja on noin kaksi miljoonaa, dieselillä kulkevia 750 000, sähköllä 5 000, etanolilla 4 000 ja maakaasulla 2 500. Kolmessa viimeksi mainitussa ryhmässä ovat mukana myös autot, jotka käyttävät lisäksi bensaa.
Muutokset ovat suuria. Vielä muutama vuosi sitten dieselautot tuntuivat puhtaalta ratkaisulta, kunnes autonvalmistajien huijaukset päästömittauksissa paljastivat karvaan totuuden.
Dieselautot saattavat olla piankin kiellettyjä Euroopan suurkaupungeissa, missä päästöjen pienhiukkaset uhkaavat terveyttä. Samalla autot menettävät jälleenmyyntiarvoa ja ihmiset varallisuuttaan.
***
Sähköautot ovat vihreän liikenteen ykköstavoite, vaikka se merkitsee turvautumista ydinvoimaan, joka aiemmin oli ympäristöliikkeen ykkösinhokki. Ilmaston kuumenemista vastaan taistelulla on suurempi kiire kuin ydinjätteen varastointia koskevilla pohdinnoilla. Pohdittava olisi myös, kuinka selvitään talvisista sähkön kulutuspiikeistä, jotka jo nyt ylittävät sähkön tuotannon.
Biokaasulla on vahvuutensa. Se on puhdasta polttoainetta. Kaatopaikoilta, karjatiloilta ja nurmipelloilta talteen otettu metaani olisi ilmakehässä hiilidioksidiakin haitallisempi kasvihuonekaasu.
Maakaasulla kulkevat autot käyttävät yhtä hyvin biokaasua. Nyt liikenteessä olevat bensiiniautot voidaan muuttaa edullisesti biokaasua käyttäviksi. Tämä nopeuttaisi vapautumista fossiilisista polttoaineista ja antaisi lisäaikaa sähköön siirtymiselle. Ja onko ihmisen pakko siirtyillä niin paljon, ainakaan autolla?
***
Liikuttavatko nämä kysymykset kristittyä, kun ne eivät näytä koskevan hengellistä elämää? Alussa Jumala antoi ihmiselle tehtäväksi viljellä ja varjella maailmaa (1 Moos 2:15).
Nykyihminen on kääntänyt saamansa tehtävän ryöstöviljelyksi. Varjelun kanssa on vähän niin ja näin, vaikka siihen on nyt herätty.
Viime kädessä Jumala varjelee: ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon” (Jer 29:11).
Kirjoittaja on kenttäpiispa.
Kuva: Jukka Granström
Ilmoita asiavirheestä